Maailmanluokan sipulifarmi

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Vehviläisen sipulifarmi on tehokkuudessaan jo maailman huippua. Silti viljelysysteemeitä laitetaan kaiken aikaa uusiksi, jotta päästään 100 tonnin satotavoitteeseen hehtaarilta. Tänä kesänä valmistuu 6 miljoonan kilon sipulivarasto, kerrotaan PUUTARHA-Sanomat -lehden numerossa 7/2007.

Pekka ja Airi Vehviläinen ostivat vuonna 1978 vanhan rappiotilan Siilinjärven Kasurilanmäeltä. Periksi antamaton työnteko toi tulosta ja vuonna 1990 Pekka saattoi jättäytyä päätoimiseksi viljelijäksi ja päivätyö Nokian ohjelmistoasiantuntijana sai jäädä. Sipulin tuotannon kehittämisen vauhti on tilalla aiemminkin ollut hurjaa, mutta tänä kesänä se on noussut uuteen sfääriin.

– Olen kokenut kovan kilpailutilanteen haasteena. Teollisuuden alihankkijat ovat joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin, kun hinnoittelu on ollut epätervettä. On joko lopetettava tai keksittävä keinot, joilla pärjätään.

– Luopuminen ei ole ollut ensimmäisenä mielessä, naurahtaa Pekka ja kertoo hänessä olevan samanlaista kilpailuviettiä kuin Jussi-pojassa, joka pahoista loukkaantumista huolimatta ajaa menestyksellisesti motocrossia MM-sarjassa.

Pekka Vehviläinen kertoo seuranneensa surullisena, kuinka viljelijät mitoittavat varastonsa liian pieniksi.

– Sipulilla satovaihtelut ovat suuria. Vaikka valtakunnassa ei olisi ylituotantoa, voi jollakin tilalla jäädä osa sadosta varaston ulkopuolelle ja sitä markkinoitaessa poljetaan hinta.

– Yritän itse olla sanojeni mittainen, kun olen paljon puhunut riittävästä varastotilasta, perustelee Pekka tänä kesänä valmistuvaa suurvarastoa.

”Uskomattoman paljon kehitettävää”

Tilalla on ollut ennestään 2,5 miljoonan kilon varastokapasiteetti, ja nyt tulee lisäksi 6 miljoonaa kiloa uutta varastotilaa. Varaston pinta-ala on 2000 neliötä ja korkeutta sillä on 7,8 metriä. Samalla tilalla siirrytään kuution varastolaatikoista 2,5 kuution laatikoihin, minkä ansiosta varastoihin mahtuu 1,5 miljoonaa kiloa enemmän sipulia.

Vehviläisten sipuliala on tänä vuonna 88 hehtaaria, mikä on kymmenesosa koko maan sipulialasta ja kasvua viime vuodesta on 20 hehtaaria. Tuotantomäärissä Vehviläisen osuus on paljon suurempi, sillä valtakunnan kokonaissato on noin 20 miljoonaa kiloa.

– En pyri niinkään lisäämään pinta-alaa kuin nostamaan satotasoa. Puhujia on monia, mutta tekijöitä vähän. Satotasona 100 tonnia hehtaarilta on tavoitteena. Jos haen sitä, on siihen reaaliset mahdollisuudet. Se ei tule helposti, vaan se on useamman vuoden projekti. Sipuli on saatava myös kuivina vuosina kasvamaan.

– Maailmalta ei löydy esimerkkiä, vaan on uskallettava luottaa itseensä ja oltava valmis panemaan itsensä likoon, sanoo Pekka ja jatkaa, että koko ajatusmaailma on muutettava, sillä kehitettävää on uskomattoman paljon.

Tihkukastelua ja tehokasta korjuuta

Vehviläinen levensi täksi kesäksi istutuspenkin 2,25 metriin, ja penkissä on kahdeksan sipuliriviä. Rivimetrillä on istukkaita 20 – 22 kappaletta. Vettä ja lannoitteita ohjataan penkkiin tiheässä kulkevien tihkuletkujen kautta.

– Myöhästyimme tänä vuonna kastelukuvioista, sillä tihkukastelusysteemiä ei saatu ajoissa. Kaikki asia ovat maailmalla myöhässä, kun alihankkijat tekevät täysillä tuotteitaan Kiinan ja Kaukoidän markkinoille.

– Ei ole istutuskonetta, joka voisi laittaa istukkaat ja letkut samanaikaisesti. Myös letkujen keräykseen pellolta seuraavan vuoden käyttöä varten täytyy kehittää omat ratkaisut.

– Tihkun kanssa pelaamisessa hävittiin ajassa, joten ensi kesäksi on kehitettävä uudet systeemit, toteaa Pekka ja kertoo istutussaavutuksen olevan nykyisellään seitsemän hehtaaria päivässä.

Vehviläisen tilalla on 20 kuution hinattava säiliö, joka on jaettu kolmeen osastoon. Niihin voidaan valmistaa torjunta-aineliuokset tai lannoitussysteemin emoliuos, joka riittää yhden prosentin sekoitussuhteella 20 tunniksi, kun tihkujärjestelmän kautta menee peltoon vettä 100 000 litraa tunnissa. Tunnissa saadaan kasteltua 3,5 hehtaaria ja kastelua ohjataan sähköisesti.

– Tilaamamme itsekulkeva korjuukone on myös myöhässä, ja tänä vuonna nostetaan sen sijalle saadulla käytetyllä nostokoneella.

Pekka Vehviläinen sanoo, että työpäivässä on pakko saada enemmän aikaan.

– Nostoteho on maksimissaan ollut 200 tonnia päivässä, mutta se tulee nostaa 400 tonniin. Tällöin voitaisiin valita hyviä säitä nostopäiviksi.

– Ihmistyötä tehokas korjuuketju ei vaadi enempää kuin nykyisellään. Kaikkiaan siinä on viisi henkilöä: yksi nostokoneessa, kaksi ajamassa sipulia varastoon ja kaksi varastossa.

Sipulin sivuvirrasta pellettejä

Vehviläiset kuorivat sipulia teollisuuteen ja suurkeittiöihin, ja prosessissa syntyy kuorintajätettä kolmannes määrästä. Jäte sekoitetaan kuivan kuorijätteen kanssa ja valmistetaan pelleteiksi. Parin vuoden kuluttua jätettä syntyy 2 miljoonaa kiloa.

– Meillä on kolme mahdollisuutta käyttää sipulipellettejä. Ne voidaan käyttää bioenergiana, sillä niiden energia-arvo on kauran luokkaa. Pellettejä voidaan käyttää myös lannoitteena, ja erityisesti luomuviljelylannoitteena ne ovat kiinnostavia, sillä sipulin tuoksu voisi karkottaa tuholaisia. Lannoitusarvo on parempi kuin naudan kuivalannan.

– Kolmas mahdollisuus on käyttää sipulipellettejä lepän kanssa sekoitettuna grillihiilinä, jolloin savussa on valmiina sipulin aromit, ideoi Pekka ja kertoo tänä syksynä pellettejä käytettävän kuitenkin oman sipulisadon kuivaamiseen.

– Olemme hankkineet kaksi puolen megan tehoista biolämpökonttia, joissa automatiikka on valmiina. Kun lähdettiin kehittämään tehokkuutta, se poiki sivuvirtojen hyödyntämisen, sanoo Pekka Vehviläinen silminnähden tyytyväisenä.

Sipulitalosta saa koko repertuaarin

Vehviläiset rakensivat muutama vuosi sitten pitkälle automatisoidun kuorinta- ja jatkojalostuslinjan 2500 m2 suuruiseen teollisuushalliin. Linjat tuottavat kuoritun sipulin lisäksi sipuliviipaleita, -kuutioita ja -pakasteita. Laitoksen toisessa kerroksessa sijaitsevat toimistot, työntekijöiden sosiaalitilat, koulutustilat ja sauna.

– Olemme tietoisesti sipulitalo. Viipaleina, kuutioina ja kuorittuna on sekä keltaista että punaista sipulia. Olemme panostaneet laatuun ja hygieniaan. Silputulla tuoreella sipulilla on 11 päivän käyttöaika, mikä antaa suurtalouksille mahdollisuuksia. Pakasteena on keltaista eri tavalla silputtua sipulia, ja pakastetta on kätevämpi käyttää.

Pekka Vehviläinen sanoo, että sipulimiehen elämä ei ole yksinkertaista, vaan se on haasteellista.- Olemme vieneet sipulia Baltiaan. Tavoitteena on nyt kuoritun sipulin ja sipulijalosteiden vienti.

Lue artikkeli Puutarha-Sanomat -lehdestä, voit tilata sen oikealla olevasta palkista.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!