Satu Silvo on hyvän ruuan lähettiläs

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Uusimmassa Puutarha-Sanomat -lehdessä on Satu Silvon haastattelu. Hän on onnellinen voidessaan keskittyä teatteritaiteeseen. Yritykset ovat pätevän henkilökunnan ja yhteistyökumppaneiden hoidossa. Satu haluaa viestittää suomalaisiin ravintoloihin hyvän ruuan ja palvelun merkitystä.

Satu Silvo on viime viikkoina ollut tiivisti Lahden teatterin harjoituksissa, sillä hän esittää hoitaja Ratchediä syyskuun 6. päivänä ensi-iltaan tulevassa näytelmässä ”Yksi lensi yli käenpesän.”

– Se ei ole esitys mielisairaudesta vaan valtapelistä, joka on sijoitettu mielisairaalan ympäristöön, sanoo Satu.

Satu Silvo on saanut tasapainoon taitelijan ja yrittäjän elämänsä. Hänen täysin omistamansa Silvoplee-ravintola pyörii työhön sitoutuneen henkilökunnan avulla hyvin. Hänen ja Juha Rantasilan Satulinnaan Hirvensalmelle saatiin tammikuussa kumppaniksi Next Hotels –ketju.

– Kun tein kaikkia yhtä aikaa rupesi käymään rankaksi. Tämä kesä on ollut ensimmäinen kesä kuuteen vuoteen, että olen voinut ottaa ”iisisti”. Olen käynyt Porin Jazzeissa ja viettänyt kaupunkilomaa.

– Yrittäjille ja taiteilijoille syntyy helposti tarpeellisuuden harha tolkuttomasta työnteosta. On hyvä kohdata arjen todellisuus, on oltava aikaa.

Satu sanoo olevansa innokas puutarhuri. – Kun kevät koittaa, sormet syyhyävät multaan. Kun olin kaupungissa, hain paikkaa, missä voisi tehdä puutarhaa. Nyt meillä on 13 metriä parveketta, jossa voin kasvatella tomaatteja.

Satu on tyytyväinen, kun hän on voi keskittyä kurssien pitämiseen ja teatteriin Hirvensalmen Satulinnassa. – Nyt siellä vetovastuussa on Jukka Muukka eikä minun tarvitse enää ryhtyä hotellivieraille ruokaa miettimään.

Silvoplee tarjoaa elävää ravintoa

Satu Silvo aloitti ravintolayrittämisen vuoden 1999 lopulla – samana vuonna hän oli joutunut pahaan onnettomuuteen Saariselällä, kun hän jäi rinnekoneen alle.

– Olen epäyrittäjä, sillä en ajattele niin, että yrityksen pitää tuottaa voittoa. Lähdin ravintolayrittäjäksi siksi, että Marjatta Svennevig oli lopettanut kasvisruokalan pidon ja olimme jääneet ilman elävän ravinnon paikkaa.

Satu Silvo kertoo hänellä olleen 80-luvun puolivälissä antibioottikuurien kierre. – Sain sen katkaistua ja immuunipuolustukseni kuntoon elävän ravinnon avulla. Nyt syön kaikkea.

Silvoplee sijaitsee Helsingin Kalliossa, Toisen linjan alussa. – Tiloissa on aikoinaan toiminut panttilainaamo ja proteesien valmistuspaja. Se rakennettiin ravintolaksi, mutta sieltä puuttui rasvakaivo, joten siellä ei voi käristää mitään. Teemmekin kaiken lämpimän ruuan uunissa.

– Suomessa ravintoloitten vaatimukset ovat tiukkoja. Käyn usein Nizzassa, ja siellä on ihania ruokapaikkoja, mutta niitten hygienialla ei Suomessa voisi pitää yhtään paikkaa auki. Täällä pitää olla kolme pesuallasta ja putket oikein päin, kuvailee Satu.

Silvopleessa on terapeuttisen elävän ravinnon lisäksi tarjolla monipuolisesti kasvisruokaa.

– Siellä on nyt hyvä henkilökunta, joka viihtyy ja tykkää työstään. Kokit ovat ainutlaatuisia aikuisia naisia, jotka tietävät mitä tekevät ja he jaksavat käyttää mielikuvitustaan uusien ruokien kehittämisessä. Nyt ravintola toimii omillaan niin kuin alun perin ajattelin. Olinkin lähtenyt vain käynnistämään sitä.

”Ei elämää ole helpoksi luvattu”

Satu Silvo muistelee yrittäjän elämän karikkoja ja joutuu toteamaan, että se on ollut ”kamalaa”.

– Kun halusi tehdä ihmisille hyvää, niin iltapäivälehdistö leimasi riistäjäksi. Pienessä yrityksessä ei voi olla vääriä työntekijöitä. Jos joutuu irtisanomaan, niin uutta ihmistä ei voi ottaa, sillä se tulkitaan otetuksi vastaavaan tehtävään.

– PK-yritys antaa ihmisille mahdollisuuden tehdä työtä. Säädökset ovat kuitenkin sellaiset, että työntekijä voi käyttää väärin tätä mahdollisuutta. Hän pystyy näyttelemään koeajan kunnollista työntekijää ja sen jälkeen yrittäjä onkin ihan liemessä. Yrittäjällä ei ole muuta mahdollisuutta kuin lopettaa yritys.

– Kun perustin Satulinnaa, yrittämisen rauhaa ei annettu. Seiskapäivä yritti kaikkensa tuhotakseen yrityksen ennen kuin se oli aloittanutkaan, muistelee Satu.

– En sovi yrittäjäksi. Ei elämää ole helpoksi luvattukaan, mutta yrittäjän taival on raskas. Itse yrittäjä joutuu elämään palkatta laskiessaan, että rahat riittävät muiden palkkoihin ja maksuihin. Kyllä yrittämisestä pitäisi viivan allekin jäädä jotain.

Laadukkaita kasviksia kotimaasta

Satu Silvo kertoo ostavansa vain hyviä tuotteita. – Haluan laatua. Luomua etsin kaikista kaupoista. Jos talvella ei ole kotimaisia luomutomaatteja, en osta sitten ollenkaan. En käytä hollantilaisia tai espanjalaisia kasviksia lainkaan, vain espanjalaista melonia.

Satu on ihastunut ranskalaiseen ja italialaiseen ravintolaan. – Siellä on ruoka läsnä ja perusraaka-aineista saa hyvää ruokaa. Siellä palvelun merkitys ymmärretään. Laatu on ajattelukysymys, ei sitä voi nuijia työntekijän nuppiin.

Satu kantaa huolta luomutuottajien asemasta, joita hän on oppinut tuntemaan hankkiessaan tuotteita ravintolaansa.

– EU säädökset ovat tolkuttomia. Niiden mukaan voi tuottaa huonoa ruokaa, ilman että kukaan estää. Luomutuottaja taasen joutuu todistamaan, että luomu on luomua.

– Asioin mielelläni suoramyyntitiloilla. Sieltä saan vadelmat ja mansikat myös pakkaseen.

Satu Silvo sanoo hänen oman duuninsa olevan taiteilijana. – Olen oivaltanut itsehuollon merkityksen. Yrityksessäni on erinomainen henkilökunta, hyvä kirjanpitäjä ja käytettävissäni on loistava lakimies, kun se tulee kotoa, hymyilee Satu viitatessaan Juhaan.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!