Elintarviketurvallisuusvirasto on 23.4.2007 muuttanut EUPAREN M -valmisteen hyväksymisen ehtoja ja kieltänyt sen käytön sellaisissa kunnissa, jotka rajoittuvat vesistöihin, joista otettavan juomaveden puhdistukseen käytetään otsonointia. Euparen M -valmistetta on käytetty Suomessa vuodesta 1993 lähtien kasvitautien torjuntaan monilla hedelmä-, marja- ja koristekasveilla.
Valmisteen käyttökielto on voimassa 31.12.2007 saakka ja koskee vesistökohtaisesti seuraavia kuntia:
Päijänne: Asikkala, Hollola, Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Jämsä, Jämsänkoski, Korpilahti, Kuhmoinen, Laukaa, Leivonmäki, Luhanka, Muurame, Padasjoki, Sysmä, Toivakka;
Oulujoki: Kajaani, Kempele, Muhos, Oulu, Paltamo, Puolanka, Tyrnävä, Utajärvi, Vaala, Ylikiiminki;
Ähtävänjoki: Evijärvi, Pedersöre;
Meikonjärvi: Kirkkonummi, Siuntio;
Raisionjoki: Masku, Naantali, Nousiainen, Raisio, Rusko, Turku, Vahto;
Immalanjärvi: Imatra, Ruokolahti;
Pitkäjärvi: Espoo, Kauniainen, Vantaa;
Dalkarby träsk, Långsjön, Markusböle fjärden: Finström, Jomala
Euparen M –valmisteen sisältämän tehoaineen tolyylifluanidin hajoamistuotetta N,N-dimetyylisulfamidia on löydetty sekä pinta- että pohjavedestä viime kuukausien aikana useissa EU:n jäsenvaltioissa tehdyissä tutkimuksissa. Suomessa tätä yhdistettä on todettu Vantaanjoesta ja Ålands Vatten vedenpuhdistamon raakavedestä otetuista näytteistä. Helsingin veden ja Pietarsaaren veden raakavesinäytteistä N,N-dimetyylisulfamidia ei ole löydetty. Hajoamistuote on terveydelle haitaton, mutta vettä otsonoitaessa se muodostaa syöpää aiheuttavia nitrosoamiineja. EU:n elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean kasvinsuojeluainejaosto hyväksyi 16.3.2007 päätösluonnoksen toimenpiteiksi tolyylifluanidin aiheuttaman juomaveden saastumisen estämiseksi. Päätöksessä edellytetään niiden EU:n jäsenvaltioiden, jotka käyttävät otsonointia juomaveden käsittelyyn, rajoittavan tolyylifluanidia sisältävien valmisteiden käyttöä tai peruuttavan valmisteiden hyväksymisen.
Euparen M -valmistetta on käytetty Suomessa vuodesta 1993 lähtien kasvitautien torjuntaan monilla hedelmä-, marja- ja koristekasveilla. Tällä hetkellä valmiste on hyväksytty hedelmäruven, perunaruton, mansikan harmaahomeen, härmän ja lehtilaikkutautien, vadelman harmaahomeen ja versotaudin, mesimarjan harmaahomeen, lehtihomeen ja härmän, herukoiden ja karviaisen härmän variste- ja laikkutautien sekä koristekasvien harmaahomeen, härmän, ruosteiden ja laikkutautien torjuntaan. Euparenia on käytetty viime vuosina Suomessa noin 3500 hehtaarilla. Keskimääräinen valmisteen myyntimäärä vuosittain on noin 6400 kg.
Useimpiin Euparenin käyttökohteisiin on olemassa korvaava tai korvaavia valmisteita. Ongelmia aiheutuu ennen kaikkea hedelmätarhoilla ruven torjunnassa. Rupea vastaan joudutaan tekemään useita ruiskutuksia ja käyttämään eri aineita kestävien rupikantojen syntymisen välttämiseksi. Evira tutkii mahdollisuuksia korvaavien valmisteiden saamiseksi ruven torjuntaan.
Suomessa ei yleensä otsonoida juomavetenä käytettäviä pohjavesiä, joten pohjaveteen mahdollisesti kulkeutuneista yhdisteistä ei voi muodostua nitrosamiineja. Lisäksi Suomen pintavesien tolyylifluanidi- ja sen hajoamistuotteiden jäämät ovat todennäköisesti pieniä. Useilla vesilaitoksilla on käytettävissään hiekkasuodattimet ennen otsonointia ja otsonoinnin jälkeen aktiivihiilisuodattimet, joihin suuri osa vesien orgaanisista haitta-aineista pidättyy. Suomessa on noin 70 pintavettä raakavetenään käyttävää vesilaitosta, joista 8 otsonoi vetensä.
Neuvontapäällikkö Asmo Saarinen Berneriltä kertoo, että käyttökieltoon joutuneista kunnista Berner on valmis lunastamaan avaamattomat pakkaukset takaisin. – Mitenkään lopullista Euparenin käyttökielto ei ole. Voi olla, että vuoden päästä tilanne on taas toinen.