Marjankulutus nousee maailmalla voimakkaasti

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Suonenjoella Yrityspuisto Futuriassa kuultiin maanantaina marjanviljelyn näkymistä kansainvälisesti ja paikallisesti Pohjois-Savoon peilaten. Kuuntelijoina oli n. 75 marjanviljelijää, tutkijaa sekä neuvojaa. Ruotsalainen erikoisneuvoja Magnus Engstedt kertoi marjojen tuotannon ja kulutuksen kasvavan maailmassa.

– Vuodesta 1990 vuoteen 2003 ovat tuotantokilot nousseet 7,1 miljoonaa tonnia. Marjojen ja marjatuotteiden kulutus on kaksinkertaistunut viimeisten 20 vuoden aikana. Viljelyala ei ole kasvanut, mutta hehtaarisadot ovat nousseet merkittävästi uusien lajikkeiden ja viljelytekniikan myötä.

– Uusia terveyselintarvikkeita tuotekehitetään ja kaupallistetaan koko ajan, mm. herukoista valmistettava terveysjuoma Ribena, jolla on maailmanlaajuisesti jo 300 milj. euron liikevaihto, kertoi Engstedt.

– Suurin mansikanviljelymaa hehtaareissa mitaten on Puola, jolla on vajaat 30 prosenttia hallussaan maailman tuotannosta. Jos mitataan kiloissa, pitää Kalifornia johtoasemaa 21 prosentilla tuotetuista kiloista.

Engstedt kertoi Skandinavian mansikoiden olevan tuhannesosia maailmanlaajuisesta tuotannosta.
– Siksi pohjoiselle mansikalle pitää löytää muita menekinedistämiskeinoja kuin määrä. Näitä ovat aito puhtaus, maku, terveellisyys, kestävän kehityksen mukaisesti tuotettavuus sekä paikallisuus.

Ruotsalainen neuvoja toi yksityiskohtaisesti esille tihkukastelulannoituksen edut. Hän painotti, että lannoiteliuos on annettava vasta kastelun loppuvaiheessa eikä päinvastoin.

Tunnelimarjalla lisää kotimaisuutta?

– Skotlannissa ovat marjantuottajat saaneet kotimarkkinat haltuunsa siirtämällä 80 prosenttia marjanviljelystä kasvutunneleihin. Kuluttajat ja kauppaketjut vaativat tunnelimarjaa, joka takaa vakaan laadun ja toimitusvarmuuden. Mm. sateen aiheuttamat poiminta- ja tuotantokatkot poistuvat, kertoi Skotlannissa opintomatkalla ollut kehitysvastaava Helena Kauppinen Marjaosaamiskeskuksesta.

Kehittämispäällikkö Pekka Kärkkäinen valotti uuden EU-ohjelmakauden mukanaan tuomia mahdollisuuksia maaseuturahoituksessa. Kokonaissumma maaseudun kehittämiseen alkaneelle ohjelmakaudelle on pienentynyt 44.7 milj. eurosta 39 milj. euroon.

– Valtakunnallisesti Pohjois-Savo on menettäjä. Kuluvana vuonna ovat puutarhatalouden rakennetukien ehdot samanlaisia kuin v. 2006. Vuoden 2008 ehtoja hiotaan vielä, eikä niistä ole täyttä varmuutta.

ProAgrian puutarha-agronomi Katri Kostamo muistutti uudesta elintarvikelaista, joka edellyttää elintarvikeyrittäjien hoitavan yritystensä tuoteturvallisuuskuvauksensa kuntoon kuluvan helmikuun loppuun mennessä.

– Kaikkien alkutuottajien tulee kirjata ylös toimintansa kriittiset kohdat, mm. hygienian järjestämisen, pesupaikat, työntekijöiden perehdyttämisen hygienian osalta sekä kastelu- ja pesuvesien laadunvalvonnan.

ProAgrian ja Marjaosaamiskeskuksen järjestävät elintarvikemääräyksiä selventävää koulutusta tällä viikolla Suonenjoella, Leppävirralla ja Lapinlahdella.

Kostamo kertoi myös Kuopion Yliopiston kanssa 2006 aloitetusta mesimarjaviljelyn kehittämishankkeesta, jossa on 14 tilaa.

– Tällä hetkellä mesimarjan viljelypinta-ala Suomessa on vain vajaat kolme hehtaaria, mutta lajikkeiden ja viljelytekniikan kehittymisen kautta viljelyn odotetaan lisääntyvän. Hillo- ja likööriteollisuus potevatkin raaka-ainepulaa mesimarjasta, totesi Kostamo..

Tilaisuuden juontaja, suunnittelija Arja Raatikainen kertoi, että tänä keväänä aloitetaan tiloilla vadelman lajikeseuranta. – Tavoitteena on löytää olosuhteisiimme sopivia, nykyistä satoisampia ja suurimarjaisempia lajikkeita. Lajikeseurantaan tulee mukaan yhdeksän avomaatilaa, joilla seurataan 12 lajikkeen menestymistä, sanoi Raatikainen.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!