Loppukesän lämpimyys teki sen, että tehoisan lämpötilan summaa kertyi Piikkiössä, MTT:n tutkimusasemalla ennätykselliset 1700 astetta. Normaali tehoisan lämpötilan summa Piikkiössä on ollut kautena 1971-2000 1349 astetta. Edes 1600 asteen rajaa ei ole ylitetty aikaisemmin ja vain vuosina 1937, 1963,1988, 1997, 1999, 2001 ja 2002 on päästy yli 1500:n asteen.
Tutkimustulosten valossa tämä tietää sitä, että vielä syyskuun puolessa välissäkin tehtyjen ruiskylvösten pitäisi talvehtia hyvin, koska ennen talven tuloa niille kertyi tehoisan lämpötilan summaa 250 asteen luokkaa. Kasvukausi päättyi 27.10. Kuivan kesän lopetti ennätyssateinen lokakuu sademäärän oltua 188 mm. Kuukauden viimeiset sateet tulivat lumena myös etelässä.
Kasvukausi alkoi Lounais-Suomessa 24.4.2006, mutta lumeton maa oli routaantunut syvälle eikä kylvöille päästy vielä vapustakaan. Niinpä tänä vuonna sisämaan kylvöt alkoivat ennen rannikkovyöhykettä. Piikkiön Yltöisissä alkoi 21.4. lähes kuukauden pituinen sateeton jakso, jonka katkaisi vain 1 mm:n sade 2.5. Kylvöt orastuivat kuitenkin melko hyvin, sillä 20. päivästä toukokuuta eteenpäin satoi lähes päivittäin 3. päivään kesäkuuta. Tämän sadejakson jälkeenkin tehdyt kylvöt antoivat tänä lämpimänä kasvukautena kohtuullisen sadon.
Kasvukausi oli yleispiirteeltään kuiva. Heinäkuu oli kuivin, sillä silloin saatiin sadetta vain 34% normaalista ja tästäkin määrästä puolet tuli kuukauden toiseksi viimeisenä päivänä. Toiseksi kuivin kuukausi oli syyskuu, sadetta 47 % normaalista. Poutapäiviä oli elokuussa 18 ja syyskuussa 16. Puintikauden sateisin oli viikko 2.9.-8.9., jolloin lähes joka päivä satoi. Kaiken kaikkiaan puintiaika oli kohtuullinen ja leipäviljojen sakoluvutkin pysyivät koko ajan ylhäällä. Puintiaikana säät suorastaan lämpenivät, niin että elokuu oli keskilämpötilaltaan kymmenyksen heinäkuuta lämpimämpi. Piikkiön Yltöisissä elokuu oli kahdeksankymmenen vuoden tilastossa neljänneksi lämpimin. Syyskuu oli vuoden 1934 jälkeen tilastojen toiseksi lämpimin, lähes yhtä lämmin kuin normaali kesäkuu. Lokakuu oli historian kahdeksanneksi lämpimin.
Ennen puinteja pelättiin, että sadot jäävät kuivuuden vuoksi pieniksi, mutta Piikkiön Tuorlan koekentällä saatiin kaksitahoisten ohrien kokeesta peräti 5 400 kg/ha keskisato. Kaurojen keskisato oli 5 150 kg/ha ja kevätvehnien 5 190 kg/ha. Myöhäisetkin kevätvehnät tuleentuivat ja tuottivat jopa yli 6 000 kg/ha satoa. Syysrukiidenkin keskisato oli 4 840 kg/ha. Syysvehnäkokeen sen sijaan tuhosi talven pakkanen ja kevään kuivuus. Rehumaissi hyötyi lämpimästä ja pitkään jatkuneesta kasvukaudesta ja siitä saatiin kokonaiskuiva-ainesatoa yli 20 000 kg/ha.