Mehiläiset valjastettiin mansikan homeen torjuntaan

Kolmella marjatilalla Suonenjoella, Leppävirralla ja Vehmersalmella kokeiltiin kesän 2006 aikana täysin uutta, luonnonmukaista harmaahomeen torjuntamenetelmää: mansikan ja vadelman kukissa ahkerasti vierailevat mehiläiset valjastettiin kuljettamaan mukanaan harmaahomeen kasvua luonnonmukaisesti ehkäisevää biologista torjuntamikrobia.

Pellon laidalle sijoitettuihin mehiläispesiin oli asennettu torjuntamikrobien levityslaite siten, että pesästä ulos tullessaan mehiläiset saivat karvoitukseensa annoksen jauhemaista mikrobimassaa. Kukissa vieraillessaan osa torjuntaeliöistä tarttui kukkaan ja esti siinä harmaahomeen kasvua sekä suojasi kehittyvää marjaa homesaastunnalta. Mehiläistarhausta harrastava marjanviljelijä lisäsi torjuntajauhetta levityslaitteeseen aina tarvittaessa, parhaimpaan kukinta-aikaan joka aamu ennen mehiläisten päivälentoja.

Helsingin yliopiston professori Heikki Hokkanen kehittää tutkimuksen avulla biologista täsmätorjuntamenetelmää, jota voidaan mahdollisesti käyttää hyvin monien tärkeitten kasvitautien ja tuholaisten torjuntaan. Täsmätorjunta mehiläisten avulla kohdistuu juuri siihen kohteeseen – kukkaan, missä torjuntaeliöitä tarvitaan, sen sijaan että torjuntavalmisteet menisivät osittain hukkaan – osumatta kohteeseensa.

Ensimmäisen tutkimusvuoden aikana oli tarkoitus lähinnä vain kehittää torjuntapieneliöitten levitystekniikkaa sekä selvittää mehiläisten soveltuvuutta tällaisiin tehtäviin. Alustavat tulokset menetelmän toimivuudesta ovat kuitenkin ällistyttävän hyviä: mansikan satokauden keskivaiheilla biologinen täsmätorjunta vaikutti jopa selvästi tavanomaista kemiallista hometorjuntaa tehokkaammalta. Sekä kemiallisella että biologisella torjunnalla mansikan harmaahome väheni alle puoleen siitä, mitä se olisi ollut ilman torjuntaa. Eräällä tilalla biologisella torjunnalla päästiin harmaahomeen vähennyksenä kolmasosaa. Menetelmien yhteiskäytöllä päästiin vielä jopa tämänkin alle.