Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja Helsingin yliopiston Ruralia instituutin yhteinen Etelä-Savon vihannesviljelyn kehittämishanke on tarjonnut hankkeessa mukana oleville viljelijöille liukoisen typen mittauspalvelua typpilaukun avulla. Viljelijät ovat todenneet palvelun hyödylliseksi tuotannolleen ja liukoisen typen mittaus on ollut hankkeen viljelijöiden aktiivisessa käytössä.
Liukoisen typen mittaus on ollut tilakoelohkojen rutiinitoimenpide, mutta tarpeen mukaan määrityksiä on tehty viljelijän kaikilla vihanneslohkoilla. Kesällä 2005 mittauskertoja kertyi yli kolmesataa jää-vuorisalaatti-, kukkakaali-, parsakaali-, roomansalaatti-, keräkaali-, porkkana-, varsiselleri ja kiinankaalilohkoilla.
Vihanneshankkeessa kokeillaan uusien vihanneslajikkeiden viljelyvarmuutta Etelä-Savon olosuhteissa. Lajikekokeissa verrataan eri lajikkeiden satoa, laatua ja muita viljelijää kiinnostavia ominaisuuksia viljelemällä eri lajikkeita samalla kasvupaikalla samanaikaisesti. Tiloilla tehtävät lajikekokeet sopeutetaan tilan viljelykäytäntöihin.
Ensimmäiset liukoisen typen mittaukset tehdään koelohkoilla istutuksen yhteydessä ja mittaukset uusitaan kahden viikon välein. Näytteet otetaan joka mit-tauskerta maanäytekairalla 0-30 cm syvyydeltä. Koelohkolta osanäytteitä otetaan kymmenen, viljelijän muilta lohkoilta 10 näytettä hehtaaria kohti.
Vihannesten vuotuislannoituksesta suuri osa annetaan keväällä kylvömuokkauksen yhteydessä. Vihannekset tarvitsevat kuitenkin typpeä kasvukauden aikana ja kasvukauden alussa annettuna typpi on alttiina huuhtoutumiselle sateiden tai sadetuksen vuoksi. Typpilannoitus kannattaakin antaa tasaisesti kasvukauden aikana, jolloin maan ravinnetila saadaan pysymään tasaisena ja huuhtoutuminen minimoitua.
Lisälannoitusajankohta määräytyy kasvikohtaisten kynnysarvojen mukaisesti. Esimerkiksi jäävuorisalaatilla lisälannoitus olisi tehtävä viimeistään, kun liukoisen typen määrä muokkauskerroksessa alittaa 40 kg/ha. Liukoisen typen määrän laskeminen kynnysarvoa alhaisemmalle tasolle rajoittaa kasvin kasvua ja alentaa satoa.
Oikean lisälannoitushetken määrittäminen on erityisen tärkeää nopearytmisillä kasveilla, kuten jäävuorisalaatilla. Liukoisen typen tilan tulisi säilyä maassa tasaisena sadonkorjuuhetkeen saakka. Runsas viimehetken lannoitus kynnysarvon alittuessa voi aiheuttaa salaatissa kerän kasvamista liian suureksi ja löysäksi, mikä heikentää sadon laatua.
Liukoisen typen määrä määritetään värivertailuna testiliuskan avulla. Oman silmän tarkkuutta voi testata lähettämällä rinnakkaisnäytteen Viljavuuspalveluun ja verrata tuloksia toisiinsa. Vihanneshankkeen määrityksissä ero rinnakkaisnäytteiden välillä oli alle 10 kg liuk-N/ha. Näin pienellä virheellä ei avomaatuotannossa ole merkitystä.