Hornborg MTK:n johtoon

MTK:n valtuuskunta valitsi torstaina yksimielisesti MICHAEL HORNBORGIN MTK:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi jäljellä olevaksi kolmivuotiskaudeksi eli vuoden 2007 loppuun saakka. Väistyvä puheenjohtaja ESA HÄRMÄLÄ siirtyy toukokuun puolivälissä Euroopan lannoiteteollisuusliiton EFMAn toimitusjohtajaksi Brysseliin.

Hornborg valittiin MTK:n toiminnanjohtajaksi viime kesäkuussa. Sitä ennen hän työskenteli Suomen Turkiskasvattajain Liiton toiminnanjohtajana ja Pro Agria Svenska lantbrukssällskapens förbundetin toimitusjohtajana. Kansainvälistä kokemusta Hornborgilla on MTK:n, SLC:n ja Pellervo-Seuran toimiston päällikkyydestä Brysselissä ja Euroopan unionin komissiosta komissaari Liikasen kabinetin maatalousvastaavana. Hän on aiemmin toiminut myös MTK:ssa eri tehtävissä.

Hornborg on 40-vuotias maatalous- ja metsätieteiden maisteri ja kotoisin sikatilalta Kymenlaaksosta Valkealasta. Hän on naimisissa ja asuu vaimonsa kotitilalla Laakspohjan kartanossa Lohjalla. Perheeseen kuuluu yksivuotias tytär ja kuukauden vanha poika.

Järki ei yksin riitä, tarvitaan sydäntäkin

”Työ tiloilla, metsissä ja yrityksissä perustuu harkittuihin päätöksiin. Mutta järki yksin ei kanna sukupolvelta toiselle. Siihen tarvitaan sydän mukaan. Sama pätee myös järjestön toimintaan. Teknokraattina tätä työtä ei voi tehdä, vaan maaseutu on minulle sydämen asia.” Näin vakuuttaa tuore puheenjohtaja Michael Hornborg kiittäessään MTK:n valtuuskuntaa valinnastaan Helsingissä torstaina 6.4.2006.

MTK:n onnistumisen mittari on tyytyväinen jäsenkunta. Jäsenkunnan elinkeinojen muuttuminen on muuttanut myös järjestön toimintaa, kun keskusliittoon perustettiin uusi maaseutuyrittäjyyslinja maatalouden ja metsätalouden rinnalle.

MTK on toiminnallaan osoittanut, että maatalouden tukipolitiikan hallitsemme. Monesti on oltu kovissa paikoissa, kun EU:n maatalouspolitiikan perusteita ja Suomen liittymissopimuksen erityispiirteitä on arvioitu uudelleen. Aina tulokset eivät ole tyydyttäneet. Olemme kuitenkin maatalouden tukien puolustamisessa selviytyneet hyvin moneen muuhun EU:n jäsenmaahan verrattuna.

Olemme voineet olla maatalouspolitiikan suurista linjauksista pääosin yhtä mieltä Suomen hallituksen kanssa. Toivottavasti myös tulevien hallitusten tahto on varmistaa suomalaisille kotimainen turvallinen ruoka, kasvavat metsävarat sekä maailman parhaan maaseudun palvelut.

Helppoja aikoja ei meille ole luvassa. Yhä laajentuva EU, maailmankaupan vapautuminen ja vientitukien poisto ovat todellinen uhka, jonka vaikutusten lieventäminen vaatii kovaa työtä jäseniltä ja MTK:lta. Maailman markkinat voivat olla myös mahdollisuus löytää uusia tulolähteitä. Metsäsektorin ja turkiselinkeinon mallien mukaan voimme kehittää muillekin elinkeinoillemme kansainvälisiä menestystarinoita.

Tulevien vuosien suuri haaste on entistä taitavampi markkinoiden hyödyntäminen, on sitten kyse maataloudesta, metsästä tai muusta yritystoiminnasta. Järjestön tehtävänä on valvoa, että elinkeinoja säätelevä lainsäädäntö ja sen tulkinnat mahdollistavat yritysten järkevän toiminnan ja tukevat ihmisten jaksamista. Maaseudun elinkeinojen kannattavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi on paneuduttava kustannusten hallintaan ja taitavaan ostamiseen. Maailman parhaan maaseudun palvelut on myös opittava myymään oikeaan hintaan ja niiden markkinointi kuuluu meille jokaiselle.

Toinen suuri haaste on säilyttää mahdollisimman yhtenäinen ja yrittämistä kannustava maatalouspolitiikka. Meiltä vaaditaan kykyä ja voimaa saada poliittiset päättäjät ymmärtämään kotimaisen ruuan merkitys ja näkemään maaseudun vielä käyttämättömät mahdollisuudet.

Metsä on kansallinen rikkautemme. Suomalainen perhemetsätalouden malli on osoittautunut historian aikana tehokkaaksi tavaksi hoitaa metsien hyvinvointia. MTK:n tehtävänä niin kansallisilla kuin kansainvälisilläkin foorumeilla on tuoda esiin perhemetsätalouden erinomaisuutta. Kestävän metsätalouden kannattavuus on yksi elinvoimaisen maaseudun avaimista. Ympäristön hyvä hoitaminen on kaikkien metsänomistajien perimmäinen halu. Parhaat tulokset saadaan silloin, kun suojelutoimet ovat vapaaehtoisia, kannustavia ja takaavat maanomistajan oikeusturvan.