Hyvinkäälle vihannesten jalostukseen opetushalli

Uudenmaan maaseutuopisto tulee edistämään merkittävästi lähiruoan saantimahdollisuuksia, kun vihannesten ja juuresten jatkojalostushalli valmistuu oppilaitokselle Hyvinkäälle ensi syyskuussa. Hallissa voidaan jatkojalostaa erilaisia vihanneksia ja juureksia noin 500 000 kg vuodessa.

Jatkojalostus voi olla kuorimista, siivuttamista, suikaloimista, kuutioimista, viipaloimista, muotoilua ja esikypsentämistä (sous vide-tuotteet). Tuotteet voidaan myös vakuumipakata. Jatkojalostushallin kokonaispinta-ala on noin 320 m2. Rakentamiskustannus on noin 900 000 euroa. Pääurakoitsijana on Forsfood Oy.

Rehtori Olavi Ropponen kertoo, että Uudenmaan maaseutuopisto etsii nyt yrittäjää pyörittämään jatkojalostushallin toimintaa.

– Yrittäjän tehtävänä on liiketoiminnan hoitamisen lisäksi tarjota oppilaitoksen opiskelijoille käytännön työn opetusta vihannesten jatkojalostuksessa.

Tiistaina oppilaitoksella pidetyssä tiedotustilaisuudessa yritystutkija Juha Mäkinen Uudenmaan TE-keskuksesta totesi, että ensi vuonna alkavalla ohjelmakaudella yrittäjillä on mahdollisuus hakea TE-keskuksen kautta erilaisia hankerahoja ja yritystukia.

– Kuluvalla ohjelmakaudella TE-keskus on rahoittanut useita lähiruokaan liittyviä hankkeita, sanoi Mäkinen.Toimialajohtaja Tiina Piilo Helsingin yliopiston Viikki Food Centrestä kertoi heidän lähiruokaprojektistaan, joka sisältää sekä yrityskohtaista että yleistä kehittämistä. Heillä on laaja verkosto – Elintarvikealan osaamiskeskus ELO – josta saadaan käytännöllisesti katsoen kaikki lähiruokaketjujen toimintaan tarvittava osaaminen alkutuotannosta, jalostuksesta, markkinoinnista ja logistiikasta.

– Haasteita asettavat tänä päivänä erityisesti markkinoiden tarpeiden tuntemus, uudet toimintatavat ja terveelliset elintarvikkeet.

Tiina Piilo kertoi, että Maa- ja metsätalousministeriö asetti vuonna 2000 lähiruokatyöryhmän tutkimaan kehittämiskohteita.

– Vuonna 2003 tehtiin perusselvitys kunnallisista suurtalouksista, jossa ilmeni muun muassa, että jalostusastetta on kyettävä huomattavasti nostamaan, esimerkiksi multaiset juurekset eivät kelpaa enää suurkeittiöihin ja ravintoloihin.

– Tuotteiden on oltava monipuolisia, pilkkomiset, paloittelut, esikypsennykset jne. Suurkeittiöt eivät halua ostaa monelta taholta, vaan mieluimmin yhdeltä toimittajalta. Markkinoinnissa on aukkoja ja kuljetusmatkojen olisi oltava lyhyet

Tiedotustilaisuudessa vallitsi yksimielisyys siitä, että yritystoiminnan ja vahvan kehityshankkeen edut on saatava yhdistetyiksi. Mukaan tarvitaan jatkojalostushallin tuleva yrittäjä, sopimusviljelijät, tutkimus- ja tuotekehitys (Viikki Food Centre), opetus ja maakunnalliset tahot kuten ProAgria Uusimaa, Uudenmaan TE-keskus ja MTK.