Verkostoituminen on luomun markkinoinnin avain

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Luomupäivillä Helsingissä pohditaan parhaillaan sitä, miten luomuruuan tuotanto ja kysyntä saataisiin uudelleen nousuun pitkään jatkuneen tasaisen kauden jälkeen. Yhdeksi ratkaisuksi esitettiin tuottajien verkostoitumista. Esimerkiksi suurkeittiöt ja ravintolat eivät voi ottaa vastaa nyssäköitä monelta eri tuottajalta, vaan tuotteet on saatava keskitetysti ja huolellisesti lajiteltuina.

Keittiömestari JARMO VÄHÄ-SAVO Ravintola G. W. Sundmansista sanoo olevansa valmis maksamaan luomutuotteesta lisähintaakin, kunhan perusasiat ovat kunnossa. Tuotteiden laadun ja lajittelun on oltava kunnossa ja toimitusten sujua. — Me kyllä saamme hyviä raaka-aineita, mutta se on työn takana. Ravintola ei voi olla mikään lajittelukeskus.

Vähä-Savo haaveilee, että voisi joskus tarjota kokonaisen kotimaisen luomumenun, mutta siinä on vielä sarkaa kynnettävänä. — Soitin isoon vihannestukkuun, ja siellä oli vain neljä luomutuotetta.

PÄIVI VALTA Portaat luomuun -valmennuskeskuksesta sanoo, että ammattikeittiöt ovat hyvin kiinnostuneita etenkin luomujuureksista, jos niitä vain olisi helposti saatavilla, oikein jalostettuina ja pakattuina.

Kauppaketjujen tarjonta vaihtelee kovasti

Kaupan ketjujen päivittäistavarakaupan elintarvikemyynnistä on luomua alle
yksi prosentti, kun muussa päivittäistavarakaupassa, kuten kauppahalleissa ja erikoiskaupoissa, luomun osuus on yli kaksi prosenttia ja toreilla ja tilojen suoramyynnissä tätäkin enemmän. Pitäisikö luomualan panostaakin entistä enemmän vaihtoehtoisiin kanaviin? kysyi yksikön johtaja MINNA KANTÉN Finfood Luomusta.

Vaihtoehtoisten ostopaikkojen osuus luomumyynnistä on 15 prosenttia, joten luomumyynti painottuu ketjuuntuneeseen päivittäistavarakauppaan.

Projektipäällikkö KAUKO AHTIAINEN HOK-Elannosta uskoo, että luomulle ja vastuullisuudelle on suotuisat tuulet. Luomuhenkisyys kuitenkin hukkuu, jos päällikkö ei ole motivoitunut — ja tällaisia päälliköitä on Ahtiaisen mukaan vielä paljon.

Ahtiainen korostaa, että luomua koskevat kaupassa samat säännöt kuin muitakin tuotteita. Jos tuote ei liiku riittävän hyvin, se tipahtaa valikoimasta pois. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tuotteen pitää esittää elinvoimansa vuoden aikana.

Kun tarjonta lisääntyy, kysyntäkin kasvaa

Ketjukauppa voi halutessaan testata tuotteiden menekkiä jossain yksikössä. Esimerkkinä Ahtiainen mainitsee Helsingin Sokoksen uusitun S-marketin, jonka valikoimiin on otettu 170 uutta luomutuotetta. Jos myynti onnistuu hyvin, tuotteita tuodaan muihinkin S-marketteihin.

Myös kauppa pitää luomutuotteiden riskinä laadun vaihtelua, erityiskuljetuksia ja saatavuutta. Toisaalta etenkin kotimaista luomua on helppo markkinoida, sillä se tarjoaa lisäarvona pienimuotoisuutta, kotimaisuutta, jäljitettävyyttä ja eettisyyttä. — Luomu on imagotekijä kaupalle, sillä se monipuolistaa valikoimaa. Siksi kauppa yrittää myös hinnoittelulla tukea luomua panemalla siihen pienemmän hinnoitteluprosentin.

Ahtiainen kannustaa luomuviljelijöitä koemarkkinoimaan tuotteitaan ja kysymään tuote-esittelypaikkaa. — Hyvä tuote puhuu puolestaan ja tyytyväinen kuluttaja kertoo muillekin.

Asiakkaan tunnistaminen oleellista

Luomupäivässä mietittiin myös luomun mainontaa. Minna Kanténin mukaan suurin osa kuluttajista ei ole enää samalla tavalla maassa kiinni kuin luomutuottajat eli luomusta täytyy puhua uusin keinoin. Tuotantotavan korostaminen ei vetoa.

— On kyse siitä, mitä kautta eettisyys tarjoillaan: raskaasti ympäristötaakasta puhumalla vai korostamalla omaa ja lasten hyvinvointia. ()

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!