Venäjällä ruuan tuontitarve jatkuu pitkään

Vaikka Venäjän maa on suuri ja peltoakin on kaksinkertainen määrä asukasta kohti Suomeen verrattuna, Suomi kattaa kaksi prosenttia Venäjän ruuan tuontitarpeesta. Itänaapurimme tarvitsee tuontielintarvikkeita vielä vähintään tämän vuosikymmenen, arvioi Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos.

Ennusteiden mukaan Venäjä tuo lihaa 5–10 vuoden kuluttua suunnilleen saman verran kuin nyt. Maitotuotteiden tuonnin arvioidaan kasvavan, sillä meijerikelpoisen maidon tuotanto ei lisäänny maitotuotteiden kysynnän kasvun tahdissa. Esimerkiksi juustoa Venäjä toi vuonna 2004 kolmanneksen kulutuksestaan. Siipikarjanlihan tuonti on vastannut kolmea neljäsosaa, sianlihan neljännestä ja naudanlihan viidennestä kulutuksesta.

Kasvinviljelytuotteissa Venäjä on nettoviejä. Venäjä on vienyt viljaa noin 10 miljoonaa tonnia vuodessa, joka on noin viisi prosenttia maailman viljanviennistä. Tuotantomahdollisuuksia olisi enemmänkin, sillä hehtaarisadot ovat alhaiset. Viennin arvioidaan kuitenkin pysyvän ennallaan laatu- ja kuljetusongelmien takia.

Suomen ruokaviennistä viidennes Venäjälle

Suomen elintarvikeviennistä viidesosa menee Venäjälle.Tutkija MERI VIROLAISEN mukaan suomalainen elintarviketeollisuus on ollut melko varovainen Venäjän suhteen.

— Näyttää siltä, että ulkomaiset yritykset arvioivat pelkän viennin riittämättömäksi. Sen lisäksi halutaan paikallista tuotantoa kasvaville markkinoille, Virolainen huomauttaa. — Raaka-aineen saanti voi kuitenkin olla hankalaa, koska Venäjä joutuu tuomaan huomattavan osan maatalouden tuotantopanoksista.

Parhaillaan Suomesta viedään Venäjälle perunaa. Vientimäärä noussee 4 – 5 miljoonaan kiloon.