Maaseudun Työnantajaliiton hallituksen puheenjohtaja Esko Murto katsoo, että maaseutualan työehtosopimuksiin vuosituhannen vaihteessa saatu joustavuus työaikoihin on ollut merkittävä alan kilpailukyvyn kannalta. – Lisäksi työnantaja ja työntekijät voivat päättää paikallisesti lisäjoustoista.
– Maaseutualat ovat luonnon kanssa tekemisissä, ja työntarve vaihtelee kasvukauden mukaan. Välillä on runsaasti töitä ja välillä vähemmän, joskus ei lainkaan. Yritysten välilläkin sesongit vaihtelevat. Töitä voidaan tehdä työaikapankkiin, mikä lisää kilpailukykyä, kertoo Murto.
MTL juhlii tänään järjestön 60-vuotista taivalta Helsingissä. Lokakuussa 1945 MTK:n valtuuskunta teki päätöksen työnantajain järjestäytymisen aloittamisesta. Yhdessä Uudenmaan ruotsinkielisten viljelijöiden kanssa perustettiin Maataloustyönantajain Järjestö, Lantarbetsgivarnas Sammanslutning. Muutama vuosi myöhemmin järjestö itsenäistyi Maataloustyönantajain Liitoksi. Vuonna 1962 liitto sai nykyisen nimensä: Maaseudun Työnantajaliitto – Landsbydgdens Arbetsgivareförbund. Liitto on alusta pitäen ollut kaksikielinen.
Esko Murto toteaa, että molemminpuolinen ymmärrys on työantajien ja työntekijöiden välillä lisääntynyt. – Aiemmin vastakkainasettelua oli enemmän. Nyt molemmat osapuolet ymmärtävät, että yhdessä tulee sopia ja löytää ratkaisu. Samoin on muualla yhteiskunnassa ymmärrys kasvanut.
– Ajattelutapa on muuttunut. Nyt ymmärretään, että palkanmaksukyky muodostuu tuottavuuden kasvusta. Sitä ei saavuteta, ellei koko porukka ole mukana kehittämässä yritystä, kuvaa Esko Murto.
Esko Murto katsoo, että Maaseudun Työnantajaliitolla on tärkeä merkitys edunajajana ja työehtosopimusten neuvottelijana jatkossakin.
– Pienessä liitossa luottamusmiesten asema on vahvempi kuin suuressa liitossa. Hallintomiehet ovat itse yrittäjiä. Viestit toimistoon ja vastapuolelle tulevat suoraan, korostaa Esko Murto.
Liiton toimistostanopeaa apua yrittäjille
Esko Murto korostaa liiton toimiston merkitystä yksittäisen työnantajan neuvonantajana.
– Sieltä saa nopeasti avun, kun apua tarvitsee. Liitto järjestää työnantajille myös koulutusta.Murto toivoo, että siirtymäsäännökset työvoiman liikkumisesta uusista EU-maista päättyisivät ensi toukokuun alussa.
– Kun työnantaja palkkaa balttialaista työvoimaa suoraan, pystyy hän kontrolloimaan paremmin, että työntekijä saa työehtosopimusten mukaista palkkaa verrattuna siihen, kun hän käyttää työnvuokrausyritysten palveluja.
– TT:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs on ollut huolissaan työvoiman saatavuudesta todeten sen olevan kasvun suurin este. Meidänkin alalla tulee eteen tosiasia, että kotimainen työvoima ei riitä ja TE-keskukset ovatkin jo antaneet työlupia. Ulkomaisella työvoimalla on hinku työntekoon ja rahaan, ja siihen tulee soveltaa samoja pelisääntöjä kuin kotimaiseenkin työvoimaan, toteaa Esko Murto.