Ruusunmarjojen ravintosisältö ja bioaktiiviset yhdisteet tutkittiin

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Ruusunmarjoja hyödynnetään nykyisin vain vähän, vaikka niiden ravintosisältö on erinomainen. Suomessa paljon koristekasvina käytetty kurtturuusu sopisi miedon makunsa vuoksi erilaisten elintarviketuotteiden raaka-aineeksi.

Ruusunmarjojen ravintosisältötutkimus on yksi osio ruusunmarjaa käsittelevästä esiselvityshankkeesta. Tämä esiselvityshanke toteutettiin 1.1.2003 – 31.12.2004, ja sen tutkimusosapuolina olivat Miehikkälän kunta, MTT:n Elintarvikkeiden tutkimus, MTT:n Puutarhatutkimus ja yksi yritys. Esiselvitystä rahoitti Kaakkois-Suomen TE-keskus.

Tutkimuksen kohteina oli kaksi ruusulajia: kurtturuusu (Rosa rugosa) ja koiranruusu (Rosa canina). Kurtturuusunäyte hankittiin kotimaiselta ruusunmarjaa viljelevältä tilalta ja siitä tutkittiin kokonaisesta marjasta eroteltua hedelmälihaa, siemeniä ja ruusunmarjatilalla valmistettua paseerattua sosetta. Koiranruusunäytteitä hankittiin Unkarista pieneltä tilalta ja tästä ruusulajista tutkittiin kokonaisesta marjasta eroteltua hedelmälihaa ja tilalla kuivattuja siemeniä.

Ruusulajeista analysoitiin peruskoostumus, sokerit, orgaaniset hapot, rasvahapot, kasvisterolit, ravintokuitu, kivennäis- ja hivenaineet, raskasmetallit, karotenoidit sekä joukko fenoliyhdisteitä (fenolihapot, prosyanidiinit, antosyaanit, muut flavonoidit ja lignaanit). Vitamiineista määritettiin lisäksi C-vitamiini, folaatit ja E-vitamiini. Näin kattavaa selvitystä ruusunmarjan ravintosisällöstä ei tietääksemme ole aiemmin tehty.

Ruusunmarjat osoittautuivat erittäin hyviksi C-vitamiinin, E-vitamiinin, karotenoidien (etenkin beeta-karoteenin ja lykopeenin) sekä prosyanidiinien lähteeksi. Kurtturuusu sisälsi C-vitamiinia 796 mg, E-vitamiinia 7,1 mg, karotenoideja 22 mg ja prosyanidiineja 1190 mg sadassa grammassa tuorepainoa. Koiranruusun vastaavat pitoisuudet olivat 498 mg, 6,2 mg, 18,9 27 mg ja 4100 mg. Pitoisuuksia vertailtaessa on otettava huomioon, että koiranruusun kuiva-ainepitoisuus oli noin puolet suurempi kuin kurtturuusun. Edellä mainittujen ravintoaineiden lisäksi ruusunmarjat sisälsivät myös melko paljon kuitua, folaatteja ja joitain kivennäisaineita (mm. K ja Mg). Kuivatut kurtturuusun siemenet sisälsivät öljyä noin 16 %. Öljy sisälsi eniten linoleeni- ja alfa-linoleenihappoja. Alfa-linoleenihapon osuus oli n. 40 %.

Ruusunmarjojen ravintosisältö ja bioaktiiviset yhdisteet
Mattila, P., Alanko, T., Pihlava, J-M., Hellström, J., Eurola, M., Aro, H., Piironen, V. ja Korhonen, H. Maa- ja elintarviketalous 72 (2005). 25 s. ISBN 951-729-971-0 (painettu). Hinta 15 e (sis. alv. + postikulut). ISBN 951-729-972-9 (verkkojulkaisu). [PDF] (PDF 472 kt

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!