Virolainen mansikka ei ole suuri uhka suomalaiselle mansikantuotannolle ainakaan määrällisesti. Kun mansikkaa kuitenkin tuodaan Virosta varhaisemmin markkinoille ja alempaan hintaan kuin suomalaista, se laskee suomalaisen mansikan koko kauden keskihintaa
Tutkija ANU KOIVISTO MTT Taloustutkimuksesta on selvittänyt mansikantuotannon kilpailukykyä Suomessa ja Virossa. Tutkimuksen mukaan Viro ei ole niin suuri uhka Suomelle kuin on pelätty. Viron mansikantuotantoala on noin kolmasosa Suomen alasta, ja maan oma kulutus imee tuotannon lisäyksen.
– Kauhukuvia on maalattu, mutta Virossa on yllättävän korkeat tuotantokustannukset lukuun ottamatta palkkoja. Esimerkiksi lannoitteet ovat yhtä kalliita kuin meillä.
Alhaiset palkkakustannukset ovat Viron tärkein kilpailuetu, mutta palkat nousevat Virossa sitä vauhtia, että Koivisto arvioi edun häviävän kymmenessä vuodessa.
Vuonna 2003 Suomen suurten mansikkatilojen tuotantokulut olivat noin 2,0 euroa kiloa kohti ja pienten 2,8 euroa. Virossa vastaavat luvut olivat 0,62 ja 1,24 euroa. Luvut sisältävät ainoastaan suoraan mansikantuotantoon ja todellista rahan liikettä aiheuttavat kulut.
EU-jäsenyys ei muuttanut kilpailutilannetta
Viron liittyminen EU:hun ei ole muuttanut kilpailutilannetta. Koiviston mukaan virolaiset odottivat, että he pääsisivät nyt entistä helpommin Suomen markkinoille, mutta tuonnin helpottuminen ei vielä ole näkynyt.
– Virolaisilla on suomalaiset yhteistyökumppanit, jotka tuovat mansikkaa Suomeen. Tilanne ei ole siitä juuri muuttunut. Mansikkaa tuodaan kauden alussa lähinnä pääkaupunkiseudun toreille, Koivisto sanoo.
Virolaisesta mansikasta suurin osa päätyy oman maan teollisuudelle toisin kuin Suomessa, missä tuoremansikka myydään pääasiassa kuluttajille. Molemmissa maissa teollisuus ostaa paljon puolalaista mansikkaa.
Suomi ei ole ainoa virolaisia kiinnostava markkina-alue, vaan heitä kiinnostaa myydä mansikoitaan myös Venäjälle, missä ovat suuret markkinat.
Virolaisetkin turvautuvat siirtotyöläisiin
Siinä missä Suomen mansikkapelloilla ahertavat virolaiset ja venäläiset poimijat, virolaisetkin mansikkatilat joutuvat turvautumaan ulkomaiseen kausityövoimaan.
– Viroon tulee poimijoita Venäjältä ja Latviasta. Virolaisnuoriso on käynyt laiskaksi, eikä sitä enää kiinnosta kesätyö mansikkamaalla, Koivisto toteaa. (Finfood)