Biologinen torjunta kukkaviljelyssä yleistyy

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Kemiallisen torjunnan yksinvaltius kasvihuoneviljelyssä on murenemassa. Eri kasvinsuojelumenetelmien yhdistäminen tehokkaalla ja taloudellisella tavalla eli integroitu kasvinsuojelu ja sen osana biotorjunta ovat siirtymässä vihannesviljelmiltä myös kukkaviljelyyn. Kukkivia ruukkukasveja tuottavat viljelmät ovat olleet integroidun torjunnan pioneereja, mutta nyt menetelmä otetaan käyttöön myös leikkoruusuviljelmillä.

Kansainvälisen biologisen torjunnan järjestön (IOBC) läntinen palearktinen osasto kokoontuu pohtimaan aihetta 10. – 14.4. Naantaliin. Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita lähtemään mukaan kasvihuonekierrokselle maanantaina 11.4. klo 8. Naantalin kylpylästä (bussi nro 4). Kasvinsuojelukysymyksiin on mahdollista tutustua myös Integroitu torjunta koristekasvituotannossa: Temppu ja miten se tehdään -seminaarissa perjantaina 15.4. klo 9.30 – 16.15 Piikkiössä Tuorlassa, Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksessa.

KIINNOSTUS ON LAAJAA – OPASTUSTA TARVITAAN

Noin 40 prosenttia Suomen kukkaviljelmistä käyttää integroitua torjuntaa jo jossain muodossa. Aloittamista hankaloittavat tiedon puute, epäilyt tehokkuudesta ja uuteen menetelmään siirtymisen vaatima työ ja aika. Silti 60 – 80 prosenttia suomalaisista kukkaviljelmistä haluaa aloittaa tai laajentaa integroidun torjunnan käyttöä, jos opastusta tarjotaan riittävästi.

– Integroituun torjuntaan halutaan siirtyä, sillä kasvintuhoojien kemikaaliresistenssi hallitaan sen myötä paremmin. Tärkeä kannuste on työntekijöiden työmukavuus: epämukavat ruiskutukset vähenevät. Myös asiakasystävällisyys paranee etenkin viljelmillä, joissa kasvinsuojelua tehdään myyntitiloissa, erikoistutkija Irene Vänninen MTT:stä kertoo.

Siirtyminen integroituun torjuntaan kukkatuotannossa on Suomessa haasteellisempaa kuin esimerkiksi Hollannissa, jossa tavoitteet pohjautuvat kansallisiin päätöksiin. Hollannissa torjunta-aineiden käyttöä lasinalaisviljelyssä pyritään vähentämään 95 prosenttia vuoteen 2010 mennessä. Tämä edellyttää kaikkien kukkaviljelijöiden siirtymistä integroituun kasvinsuojeluun.

TORJUNTA RÄÄTÄLÖIDÄÄN VILJELMÄN TARPEISIIN

Integroidun torjunnan periaate on samalla haaste viljelijöille. Torjunta-ainevalikoima ja -käyttötavat samoin kuin torjuntaeliöt, niiden levitystiheys ja -määrät räätälöidään viljelmäkohtaisesti. Torjuntapäätökset tehdään kasvintuhoojien tarkkailun perusteella.

– Parhaimmillaan integroitu torjunta johtaa torjunta-aineiden käytön merkittävään vähenemiseen. Tiedonhankinta sekä toimintatapojen uudelleenarviointi ja muuttaminen leimaavat integroidun torjunnan sisäänajovaihetta. Opetteluvaihe kestää kolmisen vuotta, Vänninen arvioi.

Kasvihuoneviljelyn uudet viljelyteknologiat erilaistavat viljelmäkohtaisia kasvinsuojeluratkaisuja myös vihannesviljelmillä. Esimerkiksi joillakin tekovalotetuilla viljelmillä kasvinsuojeluongelmat ovat lisääntyneet, ja tietyt tuhoojat ovat yhä vaikeammin torjuttavissa. Kokonaan suljetut kasvihuoneet ovat alan viimeisin kehityssuuntaus. Niissä kasvinsuojeluongelmia voidaan vähentää ratkaisevasti estämällä täysin tuhoojien pääsy luonnosta huoneisiin.

Kukkaviljelyn integroidun torjunnan käyttöönottoa edistää Agropolis Oy:n, MTT:n ja Kauppapuutarhaliiton yhteistyössä käynnistämä projekti ”Integroitu torjunta koristekasvituotannossa”.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!