Kasvunsääteellä kotimaisia satotaimia

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Mansikan kasvunsäätö -hankkeen avulla pyritään löytämään keinot, joilla voidaan tuottaa kotimaisia mansikan satotaimia. Ongelmanahan Suomessa on kesällä pitkä päivä ja lyhyt syksy verrattuna esimerkiksi Hollannin tuotanto-olosuhteisiin. Helsingin yliopiston Viikin kasvihuoneissa koemansikat kypsyvät tammikuussa.

Tutkija Timo Hytönen Helsingin Yliopistosta kertoo, että mansikan kasvunsäätö-hankkeessa on tutkittu ProCan eli gibberelliinisynteesi-inhibiittori proheksadioni-kalsiumin vaikutusta mansikan rönsyntuotantoon, juurakon haaroittumiseen ja kukintaan sekä avomaalla että kasvihuoneessa. – Kokeissa ProCan on havaittu lisäävän mansikan juurakon haaroittumista ja sitä kautta kukintaa sekä vähentävän voimakkaasti rönsyntuotantoa.

– Viime kesänä toteutettiin paakkusatotaimien tuotantokokeita kolmella lajikkeella. Taimet ovat parhaillaan kukintahyödöissä Viikin kasvihuoneissa. Alustavien tulosten mukaan ’Koronan’ kukintojen määrä lisääntyi kesällä annetulla ProCa-käsittelyllä parikymmentä prosenttia ja ’Elsantan’ kukinta noin kaksinkertaistui.

– ’Honeoyen’ kukintaan aineella ei sen sijaan ole pystytty vaikuttamaan. Edellisen vuoden kokeissa sekä ’Koronan’ että ’Polkan’ kukintojen lukumäärä kaksinkertaistui.

Hytösen mukaan paremman kukinnan lisäksi ProCa-käsittelyjen avulla päästään eroon rönsyjen poistosta satotaimituotannossa, koska aine estää tehokkaasti rönsyjen muodostumisen. – Alustavien tulosten perusteella myös taimitiheyttä voitaneen nostaa taimituotannossa.

Nuorten mansikkakasvustojenkäsittelystä paras hyöty?

Hankkeessa on tutkittu myös ProCan käyttöä avomaan mansikkakasvustoissa. – Alustavien tulosten perusteella nuorille kasvustoille ruiskutetulla aineella voidaan lisätä juurakon haaroittumista istutusvuonna. Viikin koekentällä haarojen lukumäärä kolminkertaistui parhaassa käsittelyssä. Ensi kesä näyttää tuleeko eroja sadossa, sanoo Hytönen.

– Kun haarojen muodostuminen estyy, kasvin energia suuntautuu juurakon haarottumiseen ja siten kukka-aiheiden muodostamiseen. Hankkeessa pyritään selvittämään, mikä haaromista ja rönsyntuotantoa säätelee.

– Hankkeessa on myös geenitutkimusta ja hormonianalytiikkaa. Siirtogeenisillä kasveilla pyritään joko lisäämään tai vähentämään kasvin gibberelliinituotantoa.

Timo Hytönen kertoo hankkeessa olevan mukana laajan osaamisverkosto. – Helsingin yliopiston lisäksi siinä on Norjasta Tromsan yliopisto, Ruotsin maatalousyliopisto, Kuopion yliopisto, MTT Puutarhatuotanto, Kemira GrowHow ja Marjaosaamiskeskus Suonenjoelta sekä Kaakkois-Suomen puutarhahanke. Ministeriö tukee kolmivuotista hanketta maatilatalouden kehittämisrahastosta.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!