Pintavesissä pieniä torjunta-ainejäämiä

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Suomen ympäristökeskus (SYKE) on selvityksessään löytänyt maamme pintavesistä pieniä määriä torjunta-aineita. Kuudelta alueelta viime kesänä ja syksynä otetuissa vesinäytteissä havaittiin jäämiä 24 aineesta, joista suurin osa oli rikkakasvien torjunta-aineita. Eniten löytyi MCPA:ta, joka on Suomen toiseksi myydyin torjunta-aine. Aine on haitallista vesieliöstölle.

Vesinäytteitä otettiin yhteensä 70, joista kolmasosasta ei löynyt yhtään torjunta-aineita.

Selvityksessä oli mukana neljä Etelä-Suomen peltovaltaista aluetta sekä perunanviljelyalue Pohjanmaalla ja mansikkatilan lähistöllä Savossa. Näiltä alueilta näytteet otettiin noin kerran kuussa. Lisäksi syyskuussa otettiin yhdet näytteet kuudesta suuresta joesta.

SYKEn tutkijat muistuttavat, että nyt tehty selvitys on vasta ensimmäinen askel. Nyt on selvillä, että joitain aineita löytyy mutta niiden vaikutuksia ympäristöön ei näiden tulosten perusteella voida arvioida.

EU edellyttää seurantaa

Tutkittavia aineita oli yhteensä sata. Niistä 76 oli sellaisia, joita ei SYKEn analyyseissä havaittu.

EU:n vesipuitedirektiivi edellyttää tiettyjen haitallisten aineiden seurantaa. SYKE:n selvityksessä olikin mukana aineita EU:n haitallisten aineiden prioriteettilistalta sekä kuusi kansallisesti valittua torjunta-aineitta. Näistä kolme oli rikkakasvien, yksi hyönteisten ja kaksi kasvitautien torjuntaa käytettäviä aineita.

Lisäksi selvitettiin muiden käytetyissä analyyseissä esille tulevien aineiden pitoisuuksia.

MCPA-pitoisuuksien keskiarvot jäivät alle raja-arvon

MCPA:ta havaittiin 67 prosentissa näytteistä. Havainnoissa oli piikki heti ruiskutuskauden jälkeen, MCPA-pitoisuus ylitti kolmella näytteenottopaikalla vesieliöille arvioidun haitallisen pitoisuuden raja-arvon. Pitoisuudet laskivat kuitenkin nopeasti ja keskiarvot jäivät raja-arvoa alhaisemmiksi.

MCPA:n lisäksi näytteistä löytyi myös muita fenoksihappoja, kuten diklorproppia ja mekoproppia, joita käytetään alkukesästä viljapelloilla rikkakasvien torjuntaan.

Etofumesaattia havaittiin säännöllisesti sokerijuurikkaan viljelyalueella, linuronia perunan ja porkkanan viljelyalueilla. Perunanviljelyalueilta löytyi muitakin perunan rikkakasvien torjunta-aineita. Pienannostorjunta-aineista havaittiin muun muassa trisulfuroni-metyyliä, jota käytetään viljojen rikkakasvien torjuntaan. Mansikan viljelyalueella pintavesissä oli jäämiä homeen torjunta-aineesta.

Joissakin näytteissä oli vähäisiä määriä Suomessa jo aiemmin kiellettyjä tai voimakkaasti rajoitettuja aineita, kuten heksatsinonia, erästä endosulfaanin hajoamistuotetta sekä simatsiinia ja atratsiinia. Nämä aineet säilyvät maaperässä käytön lopettamisen jälkeen, mikä osaltaan selittää niiden löytymisen käyttökieltojen jälkeen.

Glyfosaattipitoisuuksia ei tutkittu

Suomessa erittäin yleinen rikkakasvintorjunta-aineiden tehoaine glyfosaatti ei ollut mukana analyyseissä. Muun muassa maailman eniten käytetty rikkakasvien torjunta-aine Roundup sisältää glyfosaattia.

— Glyfosaatin analysointi on erittäin kallista ja olisi vaatinut erityismenetelmiä, kertoo tutkija KATRI SIIMES.

Ruotsissa tehdyissä torjunta-aineselvityksissä glyfosaattia on löytynyt noin 85 prosentissa näytteistä.

Torjunta-aineet pääsevät vesistöön monia eri reittejä

Torjunta-aineita pääsee vesistöön hajakuormituksena pelloilta pinta- ja salaojavalunnan mukana yleensä noin 1 promillea – 1 prosenttia aineen käyttömääristä. Hajakuormituksen suuruus riippuu aineen ominaisuuksista ja käyttöhetken säätilasta.

Muita päästölähteitä on esimerkiksi suoraan vesistöön päätyvät traktorin pesuvedet. Ruiskutuksen aikana myös tuuli voi kuljettaa torjunta-ainetta vesistöön. Torjunta-aineita käytettään myös muualla kuin pelloilla, esimerkiksi kotipuutarhoissa ja teiden pientareilla. Myös kaukokulkeumat ovat mahdollisia.

Siimeksen mukaan muiden päästölähteiden merkitystä Suomen pintavesistöille ei tiedetä.

Selvitys jatkuu ensi kesänä

Suomen ympäristökeskuksen koordinoima laaja pintavesien torjunta-ainekartoitus jatkuu ensi kesänä.

Selvitystä tehneet tutkijat painottavat, että saatuihin tuloksiin vaikuttavat näytteenottopaikat ja -ajat sekä se, mitä aineita näytteistä on analysoitu. Ensi kesänä vesinäytteitä on tarkoitus ottaa alueellisesti kattavammin kuin viime kesänä.

Torjunta-aineiden esiintymistä suomalaisissa pintavesissä on selvitetty aiemmin suppeissa tutkimuksissa, viimeksi 1990-luvun alussa. Nyt tehdyn tutkimuksen tulokset ovat samankaltaisia kuin 1990-luvun alussa, vaikka torjunta-aineiden käyttö on muuttunut. Viime vuosikymmenen puoliväliin saakka käyttö väheni merkittävästi ja lähti sitten jälleen kasvuun.
Aineen oltava torjunta-ainerekisterissä

Suomessa saa torjunta-aineena myydä tai luovuttaa kulutukseen tai käyttää vain Suomessa torjunta-ainerekisteriin merkittyä torjunta-ainetta, joka on varustettu torjunta-ainelautakunnan hyväksymällä myyntipäällystekstillä. Torjunta-ainetta saa käyttää vain torjunta-ainelautakunnan hyväksymien käyttöohjeiden mukaisesti.

Torjunta-aineista valtaosa käytetään maataloudessa, sillä vain 0,2 prosenttia niiden myyntimäärästä on metsätaloudessa, lähinnä taimitarhoilla, käytettäviä valmisteita. Maatalouden torjunta-aineista noin 70 prosenttia on rikkakasvien torjuntaan pääasiassa viljapelloilta tarkoitettuja herbisidejä. Sienitautien torjunta-aineet muodostavat noin 12 prosenttia ja tuhohyönteisten noin 3 prosenttia myydyistä torjunta-aineista. (Finfood)

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!