Mansikan tuotannon alamäki taittuu?

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Mansikan viljelypinta-ala on laskenut vuodesta 1996 vuoteen 2003 peräti 1500 hehtaarilla eli lähes 30 %. Viljelijäin lukumäärä on vastaavana aikana pudonnut 3600:sta 2300:aan eli 36 prosenttia. HML:n tekemä viljelijäkysely antaa viitteitä, että hurja alamäki on taittumassa, kertoi toiminnanjohtaja HANNU SALO Kaamosmarjapäivillä Tampereella.

Mansikan viljelypinta-alojen pienentyminen ei kuitenkaan näy tuotannossa, sillä samanaikaisesti tuotanto on tehostunut mm. tihkukastelun ansiosta. – Viime kesänä mansikan sadon määrä oli 13,5 miljoonaa kiloa. Keskihinta oli 3,05 euroa kilolta. Bruttotuotto oli siten noin 40 miljoonaa euroa, laski Hannu Salo.

– Vuonna 2003 mansikkasato oli vain 8 miljoonaa kiloa ja saavutettu 3,53 euron keskihinta merkitsi bruttotuoton jäämistä 28 miljoonaan euroon. Vuonna 1999 sato oli samansuuruinen kuin tänäkin vuonna, mutta hinta jäi 1,95 euroon. Tänä vuonna viljelijät ovat osanneet neuvotella paremmin hinnat, iloitsi Salo.

Tuoreen mansikan tuonti elokuun loppuun mennessä on tullin tilastojen mukaan ollut 907 tonnia. Espanjan osuus on kasvanut, sillä tänä vuonna tuonti oli 410 tonnia ja edellisvuonna 172 tonnia. – Ruotsista on tuotu 175 tonnia, mutta oliko se alkuperältään ruotsalaista vai puolalaista mansikkaa, kysyi Salo.

– Tullitilaston mukaan Virosta tuotiin tänä vuonna 4 tonnia mansikkaa. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä yksikin näkemäni tuontierä oli jo 5-6 tonnia. Viro on sisämarkkina-aluetta ja rajavalvontaa ei ole, on ainoastaan ilmoittamisvelvollisuus, kertoi Hannu Salo.

Pakastetun mansikan tuonti vuonna 2004 on lokakuun loppuun mennessä ollut 2092 tonnia. – Kiinasta on tuotu mansikkaa 0,97 euron kilohintaan.

’Polkan’ osuus nousee yli puoleksi

HML:n jäsenkyselyyn vastasi 129 viljelijää, ja heillä mansikan viljelyala oli 368 hehtaaria.- ’Polka’ on noussut merkittävimmäksi mansikkalajikkeeksi. Sen osuus viljelyalasta on 43 prosenttia. Vuoden 2004 istutuksista ’Polkan’ osuus oli 52 % ja vuoden 2005 suunnitelmista lajikkeen osuus oli peräti 57 %, kertoi Salo.

– Onko hyvä, että yhdellä lajikkeella on ylivoimaisen suuri osuus? Toisaalta menneinä vuosina Senga Senganalla oli jopa 90 %:n osuus.

– Toiseksi ja kolmanneksi yleisimmät lajikkeet ovat ’Jonsok’ ja ’Honeoye’. Niiden viljelyosuudet ovat molemmilla noin 18 %. Vuoden 2004 istutuksissa ’Honeoye’-lajikkeen osuus on 18 % ja seuraavaksi tulevat Korona, Bounty ja Jonsok.

– Ulkomaisten taimien osuus vuonna 2004 oli 35 %, kun vuotta aiemmin osuus oli alle neljänneksen. Viljelmien omien taimien osuus on laskenut.

Kyselyyn vasetanneista viljelijöistä 26 % aikoo lisätä pinta-alaa, kun vuotta aiemmin lisäysaikeita oli 15 %:lla. Tämä on positiivinen signaali moneen vuoteen, totesi toiminnanjohtaja Hannu Salo.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!