Rukiin merkitys maatalouden kokonaistuotannossa on hyvin pieni, mutta suomalainen ruisleipä on kuluttajille tärkeä. Kotimaista ruista on ensi syksystä eteenpäin kuitenkin todella niukasti tarjolla, todettiin Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen PTT:n tuoreen suhdannekuvan julkistamistilaisuudessa Helsingissä.
Rukiin viljely uhkaa jäädä sille alhaiselle tasolle, jolle se tänä syksynä romahti. Tänä vuonna ruista kasvoi 31 300 hehtaarilla, joten kotimaista ruista saadaan tänä vuonna laareihin noin 77 miljoonaa kiloa.
Tutkimusjohtaja PANU KALLIO kertoi, että rukiin viljelyalan romahduksen syynä on tuottajahinnan painuminen alas, kun edullisen keskieurooppalaisen rukiin tuonti kasvaa. Esimerkiksi tuhat kiloa puolalaista ruista maksaa alle 70 euroa, kun kotimaassa hinta on pysytellyt 100 euron paremmalla puolella. — Jos Suomessa hinta painuu 100 euron alle, niin rukiin tuotanto jää pysyvästi alhaisella tasolle, Kallio totesi. Toinen merkittävä syy hinnanlaskuun on, että ruis ei enää kuulu interventionjärjestelmään.
Lopputuloksen päättää kuluttaja
Mitä sitten voitaisiin tehdä, jos kotimainen rukiinviljely halutaan säilyttää? Kallion mukaan voitaisiin ottaa käyttöön joitain kansallisia menetelmiä, joita tosin ei ole kovin montaa. Markkinoiltakaan ei ole apuja odotettavissa, teollisuus yleensä ostaa raaka-aineensa sieltä, mistä sen halvimmalla saa. Tosin leivän hinnassa raaka-aineiden osuus on vain 5 prosenttia.
Ratkaisevaan asemaan suomalaisen rukiin kohtaloa pohdittaessa nousee kuluttaja.
— Tämä lähtee kuluttajan valinnoista. Haluaako hän todella kotimaista ruisleipää, kysyi PTT:n toimitusjohtaja PASI HOLM. Markkinarakoa voisi olla pienemmille alan toimijoille, jotka voisivat leipoa ruisleipää aidosti kotimaisesta rukiista. Mutta tällaista leipää ei leivota, jollei sille löydy ostajia.