Integroitua torjuntaa kukkatuotantoon

EU-rahoitteisella teknologiansiirtoprojektilla aiotaan viedä tietotaitoa ja uusia kasvinsuojelumenetelmiä Etelä- ja Länsi-Suomen puutarhayritysten käyttöön, kertoo erikoistutkija Irene Vänninen.
– Hankkeen käynnistäjinä ovat Agropolis Oy ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Projekti vie Etelä- ja Länsi-Suomen läänien puutarhayritysten käyttöön tietotaitoa integroidun kasvinsuojelun soveltamiseksi leikko- ja ruukkukukkien tuotannossa. Hanke on ensisijaisesti suunnattu koristekasveja tuottavien yritysten ja alan oppilaitosten puutarha- ja opetushenkilökunnalle., kertoo Vänninen.

Integroitu torjunta yhdistää kemikaalit ja torjuntaeliöt

Projekti alkoi heinäkuussa valmistelevilla töillä, ja ensimmäiset viljelmäkäynnitkin on tehty muutamiin yrityksiin, jotka aloittivat integroidun torjunnan kokeilut. Projektien aloitusseminaari on 13. lokakuuta 2004 Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan puutarhaoppilaitoksen tiloissa. Projekti kestää vuoden 2007 loppuun.

Vänninen arvioi, että Suomen kukkaviljelijöiden kiinnostus integroitua kasvinsuojelua kohtaan näyttää muuttuneen selvästi myönteisemmäksi parin viimeisen vuoden kuluessa. – Integroidun torjunnan ajatus on lyönyt itsensä läpi ennen kaikkea siitä syystä, että Suomen torjunta-ainevalikoima on kasvihuoneissa todella suppea. Avaintuholaisten torjunta pelkin kemiallisin keinoin on siksi käynyt kukkaviljelmillä vaikeaksi, toteaa Vänninen.

– Biologisen torjunnan liittäminen osaksi kasvinsuojelua tarjoaa keinon kemikaaliruiskutusten vähentämiseksi ja siitä seuraten kemikaalien käyttöiän pidentämiseksi. Kukkaviljelyssä ei kuitenkaan yleensä pärjätä pelkällä biologisella torjunnalla, vaan kemikaaleja tarvitaan torjuntaeliöiden tueksi. Hieman heikomminkin tehoavista kemikaaleista on apua, kun niillä tarvittaessa korjataan eliöiden lukumääräsuhteet kasvustossa torjuntaeliöiden hyväksi.

Kukkien tuottajille koulutusta ja yksilöityä neuvontaa

Irene Vänninen näkee, että projektin tavoitteena on integroidun kasvinsuojelun menetelmien käyttöönotto Suomen koristekasviviljelmillä, erityisesti leikkoruusun ja kukkivien ruukkukasvien tuotannossa.

– Kukkia tuottavien yritysten henkilökunta perehdytetään integroituun kasvinsuojeluun koulutuksen ja viljelmäkohtaisen neuvonnan avulla. Yritykset ryhtyvät soveltamaan saamaansa tietoa käytäntöön omassa tuotannossaan kasvinsuojeluongelmiensa ja itse asettamiensa tavoitteiden mukaisesti. Uutta kasvinsuojelustrategiaa soveltavista yrityksistä muodostetaan pilotti- ja demonstraatioviljelmien verkosto, josta tieto leviää muuallekin, uskoo Vänninen.

– Yritykset voivat hyödyntää projektin kasvinsuojeluneuvojan neuvonta- ja konsultointipalveluja. Se tarkoittaa neuvojan käyntejä yrityksissä, kasvinsuojelusuunnitelmien laatimista hänen avustuksellaan ja opastusta torjuntaeliöiden ja kemikaalien käytön yhteensovittamisessa. Tarvittaessa neuvoja voi myös toteuttaa kasvintuhoojien tarkkailua yrityksissä – tämä on välttämätöntäkin, jotta käytettyjen menetelmien toimivuus saadaan dokumentoitua luotettavasti. Tavoitteena on kuitenkin sekä tarkkailun että torjuntakäsittelyjen siirtäminen projektin kuluessa yritysten oman henkilökunnan tehtäväksi, niin että yritykset voivat jatkaa integroitua kasvinsuojeluja itsenäisesti.

Kasvinsuojelutietous ”yksiin kansiin” ja käyttäjien ulottuville

– Projektissa kertyy paljon tietoa integroidun torjunnan käytön toimivuudesta suomalaisessa kukkatuotannossa. Tieto yhdistetään, prosessoidaan ja jaetaan osallistujille viljelijäringeissä, yritysvierailuilla ja seminaareissa. Projektille ollaan luomassa myös internet-pohjaista tiedonvälitys- ja oppimisverkkoa, jonka ansiosta koristekasvien kasvinsuojelutietous saadaan nopeasti ja ajantasaisena käyttäjien ulottuville. Netti mahdollistaa myös neuvonnan sähköpostin välityksellä, mitä muutama yritys jo nyt käyttääkin hyväkseen.

– Projektin varsinaisena lopputuotteena on opetusvideo integroidun kasvinsuojelun soveltamisesta kukkaviljelyssä. Sen avulla nekin yritykset, jotka eivät lähde projektiin mukaan, voivat halutessaan tutustua vaikkapa torjuntaeliöiden levitysmenetelmiin kukkaviljelyssä.

ESR-rahoston tukeman kolmivuotisen projektin budjetti on 730 000 euroa. Etelä- ja Länsi-Suomen lääninhallitukset satsaavat yhteensä 370 000 euroa Suomen kukkaviljelyn hyväksi. Rikalan ja Borisoffin puutarhasäätiöt ovat tukeneet projektia lähes 80 000 euron omarahoitusosuudella. Loput omarahoitusosuudesta tulee yrityksiltä. Projektin kasvinsuojeluneuvojana toimii FM Marika Linnamäki, joka on työskennellyt kasvihuoneviljelyn kasvinsuojelun parissa jo kymmenkunta vuotta.