Marja Knuuttilan tekemä tuore tutkimus selventää elintarvikesektorin työllisyysvaikutuksia maakunnittain. – Elintarvikesektori on osa kansantaloutta ja se saa aikaan tuotantoa, tuloja ja työllisyyttä. Maataloustuotannon kerrannaisvaikutuksista maan eri osissa on tiedetty vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli elintarvikesektorin työllisyysvaikutusten selvittäminen, korostaa Knuuttila. Tutkimuksen mukaan elintarvikesektori työllisti vuonna 1995 340 540 henkeä.
Tutkimuksessa elintarvikesektoriin luettiin maatalous, elintarviketeollisuus, ravitsemistoiminta ja elintarvikkeiden kauppa. Tarkasteluissa pääpaino oli maatalouden kerrannaisvaikutuksilla. Kerrannaisvaikutusten toimialoittaisten työllisyysvaikutusten selvittämiseen käytettiin tutkimusmenetelmänä panos-tuotosanalyysiä. Panos-tuotosmalleista sovellettiin tuotantomallia, kokonaistuotosmallia ja tarjontamallia.
Knuuttila toteaa, että tuotantomalli soveltuu koko elintarvikesektorin ja sen yksittäisten toimialojen lopputuotekysynnän taloudellisten vaikutusten tarkasteluun. – Maatalouden kokonaistuotannon taloudellisia vaikutuksia voidaan selvittää kokonaistuotosmallilla.
– Maatalouden tuotantovaikutuksia läpi koko elintarvikeketjun voidaan arvioida niin sanottujen nettovaikutusten avulla. Koko maan tasolla elintarvikesektorin ja maatalouden panoskysynnän aikaansaamat työllisyysvaikutukset ylsivät aineiston kaikille 37 toimialalle.
– Käytetyn aineiston mukaan koko elintarvikesektori työllisti vähintään 340 540 henkeä vuonna 1995. Koko elintarvikesektorin välilliset työllisyysvaikutukset olivat samaa luokkaa kuin yksin elintarviketeollisuudessa tai ravitsemistoiminnassa työllistyneet.
– Maatalous työllisti välituotepanoskysynnän kautta 17 400 henkeä koko maassa. Tästä vain 40 prosenttia pystyttiin kohdistamaan maakunnittain eli alueella harjoitetun maatalouden omalla alueellaan aikaansaamaksi.
Tulokset osoittavat sen, että suuri osa maataloustuotannon välituotepanoksista liikkuu alueiden välillä. Paikallista tuotantoa ovat esimerkiksi sähkön, kaasun ja lämmön tuotanto ja jakelu, rakentaminen ja julkisen sektorin palvelut. Palvelujen osuus maatalouden välillisestä panoskysynnästä on huomattava.
Tulokset antavat viitteitä maatalouden panostuotannon keskittymisestä. Tämä merkitsee sitä, että maataloustuotannon muutostilanteissa taloudelliset vaikutukset tuntuvat muutoksen kohteena olevan alueen lisäksi myös välituotepanoksia tuottavilla alueilla. Välituotetuotannon edelleen keskittyessä maataloustuotannon harjoittamisesta alueelle koituvat taloudelliset vaikutukset jäävät yhä enemmän tuotannossa ansaittujen tulojen käytön varaan. Alueelle kohdistuneen tukirahoituksen osalta panostuotannon keskittymien merkitsee sitä, että osa alueen tukirahasta virtaa panosten hankintamenoina alueen ulkopuolelle.
Elintarvikesektorin työllisyysvaikutukset – Panos-tuotosanalyysi maakunnittain Marja Knuuttila MTT Taloustutkimus, Luutnantintie 13, 00410 Helsinki, marja.knuuttila@mtt.fi