Korkeaoja: ”GMO-kokeet jätettävä rauhaan”

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Suomessa on geenimuunneltujen organismien (GMO) kenttäkokeita on meneillään teollisuusperunasta ja koivuista, joka joutui ilkivallan kohteeksi.
– Laillista elinkeinotoimintaa on voitava oikeusvaltiossa harjoittaa ilman, että elinkeinonharjoittajan on itse suojeltava toimintaansa, toteaa maa- ja metsätalousministeri JUHA KORKEAOJA.

Ilman kenttäkokeita ei saada riittävää tietoa geenimuunnelluista organismeista eikä esimerkiksi siitä, mitä todellisia riskejä ne mahdollisesti aiheuttavat ympäristölle. Ylitarkastaja TUULA PEHU maa- ja metsätalousministeriöstä muistuttaa, että gm-kenttäkokeet tehdään erittäin valvotuissa olosuhteissa. — Riittävää tietoa ei saada, jos kokeet tehdään vain laboratorioissa ja kasvihuoneissa.

Kysymys geenimuunneltujen organismien kenttäkokeiden turvallisuudesta ja tarpeellisuudesta nousi julkisuuteen jälleen muutama viikko sitten. Tuolloin tuhottiin toinen Suomessa meneillään olevista kokeista, kun gm-koivikko joutui ilkivallan kohteeksi. Toisessa kokeessa kasvatetaan teollisuuden käyttöön tarkoitettua tärkkelysperunaa.

Pehu painottaa, että geenitekniikan lautakunta on arvioinut Suomessa meneillään oleviin gmo-kenttäkokeisiin liittyvät riskit ennen kokeiden hyväksymistä. Kokeet ovat myös linjassa maa- ja metsätalousministeriön geenitekniikkastrategian kanssa.

Suomi noudattaa EU:n päätöksiä

Ministeriö toivoo, että kenttäkokeet jätetään rauhaan. — Laillista elinkeinotoimintaa on voitava oikeusvaltiossa harjoittaa ilman, että elinkeinonharjoittajan on itse suojeltava toimintaansa, toteaa maa- ja metsätalousministeri JUHA KORKEAOJA (kesk.).

Suomen kanta geenimuunneltuihin organismeihin on, että niin kauan kuin noudatetaan EU:ssa yhteisesti päätettyjä säädöksiä, ei ole syytä vastustaa esimerkiksi gmo-tuotteiden pääsyä markkinoille. — Mitään ideologista syytä gmo:lle kielteiseen kantaan ei ole, Korkeaoja sanoo.

Hän muistuttaa EU:n päätöksestä,jonka mukaan tavanomaista, luomu- ja gmo-tuotantoa on voitava harjoittaa tasapuolisesti. Suomessa ei ole näköpiirissä aivan lähitulevaisuudessa, että pelloillamme viljeltäisiin gmo-lajikkeita. Mutta kokemuksia tästä rinnakkaiselosäädösestä on esimerkiksi Saksasta. EU:n komission mukaan Saksa on tehnyt niin tiukat kansalliset ehdot rinnakkaiselolle, että käytännössä se tekee gmo-kasvien viljelyn mahdottomaksi

Kehityksen junassa on pysyttävä

Geenimuuntelun suhteen EU:ssa on Korkeaojan mielestä edettävä niin, että unioni ei putoa kehityksen ¤kelkasta¤. Esimerkiksi Suomi on kasvinviljelyn äärialuetta, joten geenimuuntelun suomat mahdollisuudet on voitava hyödyntää myös täällä.

Ministeri itse on opiskellut agronomiksi 1960-luvulla, jolloin kasvien siemeniä säteilytettiin jotta niissä saatiin aikaan mutaatioita jalostuksen raaka-aineeksi. Korkeaojan mielestä geenimuuntelun tarjoamat mahdollisuudet täsmäjalostukseen ovat vanhoja menetelmiä paljon parempia.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!