Mustikka ”muuttaa” metsistä pellolle

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Luonnonvaraisen mustikan tulevaisuus on säiden armoilla. Ilmaston lämpenemisen vuoksi mustikan kukinta alkaa entistä aikaisemmin, mikä altistaa kukinnot hallalle. Tänä vuonna mustikkaa riittääkin poimittavaksi vain halloilta säästyneissä metsissä. Pelloilla viljeltevä pensasmustikka on nopeasti yleistynyt.

Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) keräämien tietojen perusteella on havaittu, että mustikka on kukkinut kolmena vuonna (2000-2002) ja tänä vuonna aikaisemmin kuin 1990-luvun loppuvuosina.Varhainen kukinta on johtunut aikaistuneesta kevään tulosta. Esimerkiksi tänä vuonna vapun jälkeen koko Suomeen virtasi poikkeuksellisen lämmintä ilmaa, ja Etelä-Suomessa mustikan kukinta alkoi jo 10.5.

Mustikan kukinta-aika on aikaistunut Etelä- ja Keski-Suomessa keskimäärin 1-2 viikolla. Vielä 40-50 vuotta sitten mustikka kukki yleisesti mm. Pohjois-Karjalassa touko-kesäkuun vaihteessa. Kukinnan alkaessa jo toukokuun puolivälissä ovat kylmät ilmavirtaukset vielä yleisiä. Niiden myötä hallanvaara lisääntyy, ja viime vuosina halla onkin pienentänyt mustikkasatoa merkittävästi.

Tänä vuonna Metlan tutkimista metsistä noin puolessa on havaittu tähän mennessä eriasteisia hallavaurioita. Pahoja hallavaurioita on havaittu Etelä-Suomessa Salpausselkien molemmin puolin, Satakunnassa ja Suomenselän alueella.

Mustikan kauppaantulomäärät ovat heittelehtineet viimeisen kymmenen vuoden aikana runsaasti. Huonona satovuonna 1999 mustikkaa oli kaupan noin 797 tuhatta kiloa, kun taas huippuvuonna 2001 mustikkaa tuotiin koko maassa myyntiin 2 924 tuhatta kiloa.

Pensasmustikka lisää suosiotaan

Luonnonvaraisen mustikan rinnalle on viime vuosina noussut pensasmustikka, joka on kasvattanut tasaisesti suosiotaan viljelykasvina. Lajin sopeutumista Suomeen on autettu MTT:ssä (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa), jossa on jalostettu useita Suomen lyhyeen kasvukauteen sopivia lajikkeita. Pensasmustikkaa viljeleviä yrityksiä oli maassamme vuonna 2000 kaikkiaan 109. Ne viljelivät marjaa 30 hehtaarilla. Vuonna 2003 pensasmustikkaa viljeltiin jo 176 yrityksessä kaikkiaan 63 hehtaarilla.

Pensasmustikan marja on maukas ja sokerinen, kooltaan kolme kertaa luonnonvaraista mustikkaa suurempi. Pensasmustikka on sukua metsämustikalle, mutta se on silti täysin oma lajinsa. Marjat ovat yleisesti ottaen hyviä lähteitä fenolisille yhdisteille, jotka ovat tehokkaita antioksidantteja. Pensasmustikan antioksidanttiominaisuuksia analysoidaan MTT:n meneillään olevissa tutkimuksissa, jotta sen potentiaaliset terveysvaikutukset saataisiin selville. Pensasmustikka sisältää sukulaisensa tavoin fenolisia yhdisteitä, mutta se ei ole antioksidanttiominaisuuksiltaan kuitenkaan metsämustikan veroinen.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!