Kuusi kymmenestä suomalaisesta suhtautuu ruuan turvallisuuteen luottavaisesti. Suomesta ei löydy ruuan turvallisuuteen vain hyvin vähän tai ei lainkaan luottavien kuluttajien ryhmää. Tämä selviää Kuluttajatutkimuskeskuksessa valmistuneesta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin kuluttajien luottamusta ruuan turvallisuuteen. Tutkimusta varten haastateltiin 1 207 iältään 18-79-vuotiasta suomalaista.
Suomalaisten mielestä eniten ruokaan liittyviä ongelmia aiheutuu epäterveellisistä ruokailutuottumuksista ja allergioista. Myös hullun lehmän tauti, geenitekniikalla muunnetut elintarvikkeet, torjunta-aineiden käyttö, ruokamyrkytykset, elintarvikkeiden lisäaineet, tuotantoeläinten hyvinvointi ja ruuan liian korkeat hinnat huolestuttivat kuluttajia.
Naiset suhtautuivat ruuan turvallisuuteen miehiä epäilevämmin ja he pitivät ruokaan liittyviä ongelmia vakavampina kuin miehet. Nuoremmat pitivät vanhempiin verrattuna turvallisempina etenkin niitä ruokia, joiden turvallisuus muuten herätti eniten epäilyksiä.
Tuoreutta ja luonnollisuutta pidetään turvallisuuden takeina
Tuoreita kasviksia ja hedelmiä sekä luomunaudanlihaa pidettiin esimerkkeinä olleista elintarvikkeista kaikkein turvallisimpina. Tutkimustulosten mukaan tuoreus, terveellisyys, tuttuus ja mielikuva "luonnollisuudesta" tekevät monista elintarvikkeista kuluttajien mielessä turvallisen.
Eniten epäilystä aiheuttivat esimerkkielintarvikkeista geenimuunnellut tomaatit, pikaruoka ja säilyketomaatit. Kuluttajien mielestä ruuan turvallisuutta heikentävät epäterveellisyys, jalostaminen ja uusi tuotantoteknologia.
Edellä mainitut asiat painottuvat kuitenkin eri tavoin erilaisissa elintarvikkeissa. Esimerkiksi vähärasvaisia tuotteita pidetään kehittyneestä teknologiasta ja jalostamisesta huolimatta turvallisina. Tutkijoiden mukaan ne mielletään osaksi terveellistä ja suositeltua ruokavaliota.
Vastuu muualla kuin kuluttajalla
Ruuan turvallisuuden kannalta tärkeimpinä toimijoina pidettiin tutkijoita ja kuluttajajärjestöjä. Kuvitellussa ruokaskandaalitilanteessa kuluttajat luottaisivat eniten kuluttajajärjestöjen, elintarvikealan asiantuntijoiden ja viranomaisten rehelliseen tiedottamiseen ja vähiten poliitikkoihin sekä markkinatoimijoihin; maataloustuottajiin, kauppaketjuihin ja elintarviketeollisuuteen.
Puolet kuluttajista koki itsellään olevan vähemmän vastuuta ruuan turvallisuudesta kuin viranomaisilla. Lähes yhtä monen mielestä vastuu ruuan ravitsevuudesta oli ennemminkin teollisuudella kuin kuluttajilla itsellään.
Suomalaiset Euroopan mittakaavassa luottavaisia
Suomessa tehtyä kyselyä vastaava selvitys on tehty aikaisemmin osana Consumer Trust in Food -tutkimushanketta kuudessa Euroopan maassa; Isossa-Britanniassa, Italiassa, Norjassa, Portugalissa, Saksassa ja Tanskassa. Tuloksia vertailtaessa huomattiin, että eurooppalaisittain suomalaiset ovat suhteellisen luottavaisia. Suomessa eri toimijoiden rehelliseen tiedottamiseen mahdollisessa ruokaskandaalitilanteessa luotettiin enemmän, ruuan laadun nähtiin menneen parempaan suuntaan ja useat elintarvikkeet arvioitiin turvallisemmiksi kuin muissa tutkimuksessa mukana olleissa maissa keskimäärin.