Suorakylvö vähentää selvästi sekä eroosiota että typpi- ja partikkelifosforihuuhtoumaa ja tuo merkittäviä kustannussäästöjä viljelijälle. Suorakylvö voi toteuttaa maatalouden ympäristöpolitiikassa harvinaisen tilanteen, jossa sekä viljelijä että ympäristö hyötyvät. Tarvitaan kuitenkin lisää tietoa suorakylvön satotasoista ja ympäristövaikutuksista ennen kuin voidaan tehdä tarkempia maatalouden ympäristöpolitiikkaa koskevia johtopäätöksiä.
Tähän tulokseen ovat päätyneet MTT taloustutkimuksen erikoistutkija JUSSI LANKOSKI, Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori MARKKU OLLIKAINEN ja MTT taloustutkimuksen tutkija PEKKA UUSITALO. He ovat tuoreessa tutkimuksessaan tarkastelleet suorakylvön ja perinteisen, kyntöön perustuvan kylvömuokkauksen paremmuutta taloudellisesti ja ympäristövaikutusten suhteen.
Ympäristöllisiä ja taloudellisia hyötyjä
Tutkijoiden tekemien mallilaskelmien mukaan suorakylvömenetelmä laskee pintavalunnan typpihuuhtoumaa 54 prosenttia ja partikkelifosforin huuhtoumaa 68 prosenttia, mutta kasvattaa selvästi liukoisen fosforin huuhtoumaa. Fosforin huuhtoutuva kokonaismäärä kuitenkin vähenee, joten ympäristö voi paremmin.
Suorakylvö pienentää myös viljelijälle aiheutuvia kustannuksia. Suorakylvö vaatii vähemmän työkoneita, lyhentää peltotöihin käytettävää työaikaa ja laskee polttoainekustannuksia. Laskennallisella 74 hehtaarin viljatilalla työkustannukset laskevat lähes 60 prosenttia ja polttoainekustannukset noin 75 prosenttia.
Kannattavuus riippuu satotasoista
Suorakylvön kokonaiskannattavuus riippuu tutkijoiden mukaan kuitenkin ennen muuta siitä, kuinka suuren satotason se tuottaa. Esimerkiksi 74 hehtaarin tilalla saa hehtaarisato jäädä korkeintaan 300 kiloa pienemmäksi kuin perinteisessä kylvömuokkauksessa, jotta suorakylvö olisi viljelijälle kannattavaa.
Tutkimuksessa käytettyjen MTT:n siirtymäkauden koetulosten mukaan vehnän ja kauran viljelyssä suorakylvön hehtaarisato jää noin 1000 kiloa pienemmäksi kuin perinteisessä viljelyssä, mutta ohran viljelyssä sadot ovat likipitäen samat. Kun yhdistetään tuotot, kustannukset ja vesistökuormitus, niin yhteiskunnan näkökulmasta suorakylvö kannattaa ottaa käyttöön ohran viljelyssä, mutta vehnän ja kauran viljelyssä perinteinen menetelmä on tuottoisampi.
Koulutusmateriaalissa on Imants lapiomuokkaimesta esitys englanniksi.