Suonimiinaajaa siniviuhkan taimissa

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Kasvintuotannon tarkastuskeskus KTTK:sta kerrotaan, että suonimiinaajakärpäsiä on löydetty siniviuhkan Blue Laguna -lajikkeen taimista. Taimet olivat tulleet Tanskasta tammi-helmikuun vaihteessa. Suonimiinaajakärpänen kuuluu karanteenituhoojiin, joita havaittaessa tai epäiltäessä on otettava yhteyttä kasvinsuojeluviranomaisiin.

Epäiltäessä karanteenituhoojiin kuuluvaa hyönteistä, lajimääritys on erittäin tärkeä, jotta torjuntatoimet voidaan aloittaa ennen tuhoojan leviämistä laajemmalle. KTTK kehottaa kaikkia ruukku- ja ryhmäkasvien viljelijöitä tarkastamaan varsinkin ulkomaisten taimivälittäjien toimittamat siniviuhkotaimet. Myös muita taimitoimituseriä kannattaa tarkkailla miinaajakärpästen varalta. Viime vuonna miinaajakärpäsiä esiintyi varsinkin gerberassa, keltakukkaisessa marketassa ja verbenoissa.

Suonimiinaajakärpäsen isäntäkasveihin kuluu laaja valikoima eri viljely- ja rikkakasveja. Ne suosivat kasveja, joiden lehdet ovat pehmeitä ja meheviä. Tärkeä isäntäkasviryhmä on mykerökukkaiset kasvit kuten krysanteemi, asteri, daalia, gerbera ja marketta. Muita isäntäkasveja ovat koristekasveista harsokukka ja neilikka sekä vihanneskasveista kurkku, tomaatti, salaatti, kaalit ja paprika.

KTTK:n tietoisku

Tuntomerkit ja elintavat

Floridankärpänen ja krysanteemin suonimiinaajakärpänen ovat noin 2 mm:n pituisia ja väriltään keltamustan kirjavia hyönteisiä. Liriomyza-suvun kärpäsiksi ne tunnistaa selän keskellä olevasta keltaisesta pisteestä. Lajien erottaminen toisistaan tai muista miinaajakärpäslajeista vaatii laboratoriotutkimuksen.

Aikuiset kärpäset purevat lehtien yläpintaan syönti- ja munintareikiä, jotka näkyvät lehdissä pieninä pisteinä. Toukat (0,3-3 mm) elävät lehden sisällä ja syövät lehtiin kuvioita, niin kutsuttuja lehtimiinoja. Toukan tekemä käytävä on ensin ohut ja hento. Toukan kasvaessa myös käytävän koko kasvaa. Täysikasvuinen toukka koteloituu lehden pinnalle tai pudottautuu kasvualustaan. Floridankärpäsen ja krysanteemin suonimiinaajakärpäsen lisääntymisnopeus riippuu lämpötilasta ja isäntäkasvista. Niiden elinkierto munasta aikuiseksi kestää 20oC:ssa noin 4 viikkoa, mutta nopeutuu huomattavasti lämpötilan noustessa.

Isäntäkasvit ja vioitus

Floridankärpäsen ja krysanteemin suonimiinaajakärpäsen isäntäkasveihin kuluu laaja valikoima eri viljely- ja rikkakasveja. Ne suosivat kasveja, joiden lehdet ovat pehmeitä ja meheviä. Tärkeä isäntäkasviryhmä on mykerökukkaiset kasvit kuten krysanteemi, asteri, daalia, gerbera ja marketta. Muita isäntäkasveja ovat koristekasveista harsokukka ja neilikka sekä vihanneskasveista kurkku, tomaatti, salaatti, kaalit ja paprika.

Floridankärpäsen ja krysanteemin suonimiinaajakärpäsen miinat muodostavat koukeroisia kuvioita kasvien lehtiin. Jos toukkia on paljon, miinat yhtyvät laikuiksi. Ne vähentävät lehtien yhteyttävää pinta-alaa ja pilaavat koristekasvien ulkonäön.

Levinneisyys

Floridankärpänen ja krysanteemin suonimiinaajakärpänen ovat alun perin amerikkalaisia lajeja. Alkuperäiseltä levinneisyysalueeltaan ne ovat levinneet muihin maanosiin pääasiassa krysanteemin mukana. Euroopassa miinaajakärpäsiä esiintyy pysyvästi Välimeren alueella sekä Belgiassa, Ranskassa ja Hollannissa. Pohjoismaissa miinaajakärpäsiä ei esiinny pysyvästi. Suomessa floridankärpästä ja krysanteemin suonimiinaajakärpästä on tavattu puutarhoilta satunnaisesti, mutta esiintymät on saatu torjuttua.

Ilmoitusvelvollisuus ja tarkastukset

Floridankärpänen ja krysanteemin suonimiinaajakärpänen ovat karanteenituhoojia. Jos viljelmällä tai myytävissä kasveissa havaitaan tai epäillään floridankärpästä tai krysanteemin suonimiinaajakärpästä, on siitä viipymättä ilmoitettava kasvintarkastajalle Työvoima- ja elinkeinokeskuksen (TE-keskus) maaseutuosastolle tai Kasvintuotannon tarkastuskeskukseen (KTTK). Kasvintarkastaja tutkii havaintopaikan ja selvittää miinaajakärpäsen esiintymisen.

Leviämisen estäminen

Floridankärpästä ja krysanteemin suonimiinaajakärpästä ei saa esiintyä viljelmillä eikä myytävissä kasveissa. Puutarhalle tulevat miinaajakärpästen isäntäkasvit on syytä tarkastaa ennen kasvihuoneisiin siirtämistä. Jos kasveissa havaitaan miinaajakärpäsiä tai niiden vioitusta, erä on pidettävä eristyksessä kunnes laji saadaan määritettyä. Aikuisten floridankärpästen ja krysanteemin suonimiinaajakärpästen esiintymistä voi tarkkailla kasvustoon laitettavilla kelta-ansoilla. EU:n alueella useimpien isäntäkasvien pistokas- ja taimieriltä vaaditaan kasvipassi kun kasvit myydään ammattimaiseen jatkoviljelyyn.

Torjunta

Koska floridankärpänen ja krysanteemin suonimiinaajakärpänen ovat karanteenituhoojia, kasvinsuojeluviranomaiset antavat niiden torjunnasta viljelijälle tai kasvien myyjälle kirjallisen torjuntamääräyksen. Saastuneet kasvit voidaan tarvittaessa määrätä hävitettäviksi ja kasvihuone puhdistettavaksi. Kasvustolle voidaan määrätä tehtäväksi torjuntakäsittelyjä. Saastuneita kasveja ei saa kuljettaa pois viljelmältä tai varastopaikalta ennen kuin miinaajakärpäset on torjuttu.

Floridankärpäselle ja krysanteemin suonimiinaajakärpäselle on muodostunut torjunta-aineille vastustuskykyisiä kantoja. Biologisen torjunnan ongelmana on, että kantaa ei saada sen avulla hävitettyä kokonaan. Suotuisissa olosuhteissa miinaajakärpäset lisääntyvät voimakkaasti. Tällöin miinaajia ei pystytä enää torjuntatoimin hävittämään vaan koko kasvusto on raivattava ja hävitettävä.

Korvauksen hakeminen

Kasvinsuojeluviranomaisen määräämistä torjuntatoimenpiteistä viljelmällä aiheutuneista kustannuksista ja taloudellisista menetyksistä haetaan korvausta TE-keskuksen maaseutuosastolta.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!