Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistys vaati maanantaina elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamista 17 prosentista 12 prosenttiin. Yhdistyksen puheenjohtaja marjanviljelijä Veijo Karkkonen luovutti kirjelmän ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäelle. – Tämä ei ole toivomus eikä vetoomus, vaan tämä on vaatimus, totesi Karkkonen. Kansanedustaja Markku Rossi heitti ystävällisen toivomuksen MTK:n suuntaan, koska tuottajajärjestö ei ole kokenut elintarvikkeiden arvonlisäveron alennusta niin keskeiseksi kuin marjanviljelijät.
Karkkosen mukaan arvonlisävero rasittaa työvoimavaltaista marjaelinkeinoa erityisen raskaasti. – Palkkojen ja sivukulujen lisäksi joudumme maksamaan lisäksi arvonlisäveroa siitä, että työllistämme nuoria ihmisiä.
Ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäki kertoi, että hallitusohjelmaan ei saatu elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamista. – Hallituksen ykköstavoite on kuitenkin 100.000 uutta työpaikkaa. Hallitusohjelman tavoitteiden toteutumista tarkasteltaessa hallitus joutuu miettimään, onko kaikki keinot tavoitteen saavuttamiseksi olleet käytössä.
Kansanedustaja Makku Rossin mukaan elintarvikkeiden arvonlisäverokannan alentamisella 17:sta 12 prosenttiin saavutettaisiin saman kaltainen vaikutus kuin autoveron alentamisella. – Alempi alv tukisi kotimaista elintarviketaloutta, lisäisi ostovoimaa ja pienentäisi elintarviketuonnin epäsuhtaa kotimaiseen tuotantoon verrattuna. Se olisi tasapuolinen suosien ennen kaikkea pienituloisia kansalaisryhmiä. Saman vaikutuksen aikaansaaminen eläkkeiden tai palkojen korottamisen avulla on yhteiskunnallisesti huomattavasti kalliimpi ratkaisu, eikä tuo ollenkaan samoja etuja kuin verokannan alentaminen.
Elintarvikkeiden alvin alennuksella sama potku talouteen kuin autoveron alennuksella
Rossin mukaan esimerkiksi 300 euron kuukausittaisessa elintarvikelaskussa em. verokannan alentaminen merkitsisi noin 13 euron kustannusalennusta. Samansuuruisen ostovoiman lisäyksen toteuttaminen palkkoja korottamalla merkitsisi keskipalkkaiselle reilun prosentin bruttokorotusta. Elämisen perustarpeet ovat samat tulotasosta riippumatta, joten veroalennus mahdollistaa tulojen suuntaamisen muuhun kulutukseen. Kun Kaupan Keskusliitto on toistuvasti ilmoittanut verokannan alentumisen vaikutusten siirtyvän suoraan hintoihin, asiassa ei pitäisi olla epäselvyyttä. Laaja kannatus asialle on olemassa – ainoastaan poliittinen päätöksenteko takkuaa.
Rossi totesi, että verokannan alentamisen kohdentaminen on tärkeä – ellei tärkein – tapa ohjata niin kulutuskäyttäytymistä kuin tuotannollista toimintaa. – Selvää on myös, että taloudellisen kasvun elementtinä pelkkä palkkojen korotus luo enemmän inflaatiopaineita, kuin järkevästi kohdennettu ja toteutettu veropolitiikka. Näin erityisesti perushyödykkeiden osalta. Jos autoveron alennusta käytetään edelleen esimerkkinä, niin roimakaan palkkojen korotus ei olisi tuonut autokauppaan sitä piristystä, minkä tehdyt veropäätökset ovat tehneet. Vanha sananlasku, ”ei ne suuret tulot vaan pienet menot”, toimii tässäkin, vakuutti Rossi.
Kansanedustaja Markku Rossi heitti ystävällisen toivomuksen MTK:n suuntaan, koska tuottajajärjestö ei ole kokenut elintarvikkeiden arvonlisäveron alennusta niin keskeiseksi kuin marjanviljelijät. – Suomen yleinen arvonlisäverokanta 22 % on nykyisten EU-maiden kolmanneksi korkein Ruotsin ja Tanskan jälkeen. Elintarvikkeiden arvonlisäveron kohdalla tilanne on vieläkin selkeämpi. Ainoastaan Tanskassa elintarvikkeiden arvonlisävero on Suomea korkeampi, muistutti Markku Rossi.