Työtuomioistuin on hylännyt 31.12.2003 ja 5.1.2004 antamillaan päätöksillä maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan ja viheralan työehtosopimusten yleissitovuutta koskevat valitukset. Näin ollen kaikki Puu- ja erityisalojen liiton solmimat työehtosopimukset ovat yleissitovia.
Puu- ja eritysalojen liitosta kerrotaan, että työtuomioistuimen nyt päättämä prosessi lähti alun perin liikkeelle siitä, että työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta vahvisti 25.11.2002 maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan ja viheralan työehtosopimusten yleissitovuuden.
– Kolme Palvelutyönantajien jäsenyritystä kuitenkin valitti asiasta vaatien työtuomioistuinta kumoamaan vahvistamislautakunnan päätöksen ja toteamaan että ko. työehtosopimukset eivät olisi työsopimuslain tarkoittamalla tavalla yleissitovia. Valituksen tehneistä yrityksistä yksi harjoittaa sienituotantoa, yksi toimii viheralalla ja yksi pakkaa broilereita teurastamolle kuljetettavaksi.
Puu- ja erityisalojen liitto sekä Maaseudun Työnantajaliitto antoivat työtuomioistuimelle lausunnot, joissa molemmat yhtyivät vahvistamislautakunnan päätöksiin ja katsoivat että sen päätöstä ei pidä muuttaa.
Puu- ja erityisalojen liiton mielestä työtuomioistuimen antama, valitukset hylkäävä päätös on tärkeä, koska sillä turvataan näiden alojen työntekijöiden vähimmäistyöehdot riippumatta siitä onko työnantaja järjestäytynyt vai ei.
Valitusten taustalta löytyvät Puu- ja erityisalojen liiton tulkinnan mukaan Palvelutyönantajien järjestöpoliittiset tavoitteet, joita yritettiin tässä tapauksessa ajaa työntekijöiden vähimmäisturvan kustannuksella, sanotaan liiton tiedotteessa.
Yleissitovuudella tasaveroiset kilpailuolosuhteet
– Työtuomioistuimen päätös oli odotettu vaikka valitusten takia prosessi kesti kauan. Ennen tätä päätöstä STM:n yleissitovuuden arviointilautakunta oli jo todennut sopimusten yleissitovuuden” toteaa Maaseudun Työnantajaliiton toimitusjohtaja Veli-Matti Rekola.
– Yleissitovuus arvioidaan työsopimuslaissa määrätyillä perusteilla, joihin ei sisälly järjestöpoliittisten tavoitteiden ajaminen, muistuttaa Rekola.
– Työnantajien kannalta yleissitovuus merkitsee sitä, että kaikkien sopimusalalla toimivien työnantajien on työsuhteissa noudatettava työehtosopimuksen mukaisia vähimmäistyöehtoja, toteaa Rekola.
– Toisaalta yleissitova työehtosopimus merkitsee yrittäjien kannalta tasaveroista kilpailuasemaa, koska työvoiman käyttöön liittyvät velvoitteet ovat samat kaikille alan työnantajille.
Rekolan mukaan työehtosopimukset tarjoavat työnantajille myös esim. työaikaan liittyviä joustomahdollisuuksia, jotka yleissitovuuden perusteella ovat alan kaikkien työnantajien käytettävissä.
– Mielestäni palkkojen ja muiden työehtojen vähimmäistasolla on merkitystä myös työntekijöiden saatavuuden kannalta. Maaseutualoilla joudutaan koko ajan kilpailemaan osaavasta työvoimasta muiden alojen kanssa, jolloin keskeiset työehdot eri alojen välillä eivät voi merkittävästi poiketa toisistaan, toteaa Veli-Matti Rekola. – Nyt annetut työtuomioistuimen päätökset eivät työnantajien kannalta millään tavoin muuta vallinnutta tilannetta, koska jo vanhan työsopimuslain perusteella kaikki MTL:n työehtosopimukset ovat olleet yleissitovia sopimuksia., korostaa Rekola.
Maaseudun Työnantajaliitto ja Puu- ja erityisalojen liitto solmivat jäsentoimialoillaan mm. seuraavat valtakunnalliset työehtosopimukset:
Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus
maatalous mukaan lukien tuotteiden jatkojalostus, kauppakunnostus ja myynti
vihannes- ja muut alkutuotepakkaamot
marjojen ja erikoiskasvien avomaanviljely
siipikarjakasvattamot
yksityinen maatalouslomitus
ratsastus- ja harrastetallit, ratsastuskoulut
ravitallit
maaseutumatkailu
kalankasvatus ja –viljely
kotieläintarhat ja –puistot
eläinhoitolat
maataloudelliset tutkimuslaitokset (yksityiset)
Puutarha-alan työehtosopimus
kauppapuutarhat
taimistot
kukkatalot ja viherkeskukset
kukkien ja viherkasvien vuokraus- ja huoltoyritykset
sienimöt
Viheralan työehtosopimus
viheraluerakentajat
golfkentät