TV mottasi Espanjan tomaatteja

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

TV 1:n MOT-ohjelma käsitteli maanantaina 8. 12. klo 20 Espanjan Aurinkorannikon kasvihuonetuotantoa otsakkeella ”Tomaatteja muovimerestä”. Espanjan Almerian alueella on yksi maailman tiheimmin viljellystä kasvihuonetuotantoalueesta – muovihuoneita on 300 neliökilometriä. Ohjelmassa kiinnitettiin huomiota torjunta-aineiden käyttöön, laittomaan työvoimaan ja viljelyn aiheuttamiin ympäristöongelmiin. Jutun toimittaja oli Kati Juurus.

MOT:n mukaan suurin osa Suomen tuontivihanneksista tulee Espanjasta. – Me kuluttajat osaamme vaatia edullisia kesäherkkuja keskellä synkintä talvea. Jokainen suomalainen syö vuodessa keskimäärin 14 kiloa Espanjalaisia vihanneksia.

-Vuosikymmeniä sitten Almerian maakunta itäisessä Andaluciassa oli Euroopan kuivinta seutua. Sen asukkaat olivat Espanjan köyhimpiä. Kenraali Francon diktatuurin viimeisinä vuosina kuusikymmen- ja seitsemänkymmenlukujen taitteessa luotiin kasteluohjelma köyhän alueen pelastukseksi. Maahan porattiin syviä kaivoja, joista pumpattiin pohjavettä.

Kasvihuoneviljelijä Jose Guillen kertoo: – Emme tarvitse multaa, koska meillä on mursketta ja ravinneliuosta, jota tehdään lannoitteesta ja sillä viljellään kaikkia näitä kasveja joita tässä näette.

MOT totesi, että onnenpotku oli Espanjan liittyminen EU:hun vuonna 1986. Se avasi markkinat Eurooppaan ja toi myös Almerian vihannesviljelijät EU-tuen piiriin.

– Jose Guillen kuvasi, että se oli muutos nollasta sataan. – Täällä oli pelkkää autiomaata ja nyt olemme rakentaneet kaikkien voimin kasvihuoneita. Ja olemme tehneet mahdolliseksi, että lähtien tyhjästä meistä on nyt tullut Euroopan ruokavarasto.

– Entiset köyhät viljelijät ja heidän lapsensa ovat nyt Espanjan vauraimpia. Almeria on maan tuottoisin maatalousalue. Maakunnan pikkukaupungit kukoistavat kasvihuoneiden ansiosta. Palmuistutukset on lennätetty Afrikasta. Mersut ja jeepit ovat suosittuja ajoneuvoja, todettiin ohjelmassa.

– Viljelijät valittavat saavansa tuotteistaan liian vähän. Täällä syytetään kansainvälisiä supermarketketjuja, jotka painavat hintoja yhä alemmas. Kirsikkatomaateista viljelijät kertovat nyt saavansa euron kilolta. Matkalla Suomeen hinta kohoaa kahdeksankertaiseksi.

Jose Guillen kertoo, että ei voida leikata kuluja, koska kasville täytyy antaa ravinneliuosta, kasvi täytyy hoitaa ja kietoa, ei tomaattia voi jättää oman onnensa nojaan.

Vierastyöläiset asuvat slummeissa

MOT päätteli, että säästää voi korkeintaan työvoimasta. – Almerian ihme ei ole syntynyt pelkän veden ja muovin voimalla. Täkäläiset viljelijät saavat kiittää menestyksestään halpatyövoimaa, jota virtaa Välimeren yli Afrikasta ja nyt myös Romaniasta, Bulgariasta ja Liettuasta.

Marokkolainen Oumalik asuu asuntovaunussa seitsemän muun kasvihuonetyöläisen kanssa ja poimii päivät kurkkuja muun muassa suomalaisille. Työnantaja on auttanut häntä saamaan työluvan – tosin sellaisen, jotka pitää hänet jatkossakin kasvihuonetyöläisenä.

Matias Espinosa kertoo, että tällä hetkellä maksetaan työntekijöille 34 euroa kahdeksalta tunnilta.

– Työehtosopimuksen mukaan päiväpalkan kuuluisi olla 36 euroa. Suomessa samasta työstä maksetaan 56 euroa, todettiin juonnossa.

– Työehtosopimuksen mukaisesta päiväpalkasta jää sosiaaliturvamaksujen jälkeen käteen 30 euroa. Saman 30 euroa käteen saavat myös useimmat Almerian kasvihuoneiden luvattomat työntekijät. Esimerkiksi liettualaisen Martinin työnantaja säästää päivässä kuusi euroa palkatessaan laittoman työntekijän.

Martin, hänen veljensä Maltas ja tämän venäläinen tyttöystävä Olga ovat kaikki luvattomia kasvihuonetyöläisiä – niin kuin venäläisen baarin useimmat asiakkaat. Vaikka laittoman työvoiman palkkaaminen on vastoin lakia, Martinin ei Almeriassa tarvitse pakoilla esivaltaa.

Ohjelmassa kerrottiin, että työssään Martin joutuu käsittelemään runsaasti erilaisia kemiallisia torjunta-aineita.

Espanjalaisia kasvihuoneissa ei näy kuin esimiehinä, vaikka maassa on 11,4 prosentin työttömyys. Työ on liian huonosti palkattua, raskasta ja epäsäännöllistä.

Spitou Mendy on senegalilainen kielten ja kirjallisuuden opettaja, joka on tullut Almerian kasvihuoneille säästämään rahaa tyttärensä yliopisto-opintoihin. Hänen työnantajansa palkkaa kuulemma vain laittomia siirtolaisia. Tuotteita kasvatetaan Mendyn mukaan vientiin, EU-markkinoille.

Torjunta-aineet huolettavat ruiskuttajia

Spitou Mendy totesi, että hän ei ole kemisti, mutta kyllä ne aineet ovat myrkyllisiä. – Tuotteissa lukee, ovatko ne myrkyllisiä vai eivät. Kun menemme ruiskuttamaan kasveja, on puettava hengityssuojain. Joskus turvatoimia ei noudateta. En voi sanoa, että nämä olisivat tappaneet ketään, mutta myrkyllisiä ne ovat. Joskus ne tuovat kyyneleet silmiin.

Marokkolainen Hamido asuu työtovereineen slummissa työpaikkansa, kasvihuoneen, vieressä. Tilan tuottamia paprikoita viedään ilmeisesti myös Suomeen.

MOT totesi, että 30 euron päiväpalkalla voisi vuokrata paremmankin asunnon, jos töitä olisi säännöllisesti. – Hamidolla niitä on vain kuutena, seitsemänä kuukautena vuodessa, silloin, kun viljelmällä on kiirettä.

EU-kauppa on sisämarkkinakauppaa, joten tulli voi valvoa sitä vain pistokokein. Jaostopäällikkö Kalevi Siivinen Tullilaboratoriosta kertoo, että noin 500-600 erää vuosittain on tutkittu viime vuosien ajan. -Viime vuonna taisi olla jopa 8% näissä EU-tuotteista määräysten vastaisia ja niistä oli tosiaan viime vuonna oli itse asiassa valtaosa oli näitä Espanjan tuotteita.

Espanjan lainsäädäntö sallii moninkertaisen määrän kemiallisia torjunta-aineita Suomen lainsäädäntöön verrattuna.

Kalevi Siivinen totesi, että ollaan niin kuin prosenttien luokassa enintään siitä sallitusta päiväannoksesta, mikä meille saisi tulla näitä aineita.
– Kysymys ei todellakaan ole siitä, että kuluttajat olisi altistunut liikaa. Vaan enemmän ne on siellä käyttäjät, jotka joutuvat tietysti näiden kovien aineiden kanssa tekemisiin, totesi Siivinen.

Ympäristökysymykset nousevat pintaan

Ohjelman mukaan jotkut paikalliset ovat alkaneet kysellä, kuinka kauan tehomaatalous voi Almeriassa jatkua.

Biologi Anette Hauer totesi, että täällä Almeriassa maatalous on enemmänkin teollisuutta, ja sellaisena sitä pitäisi käsitellä. – Koska jos tehdään teollisuusalue, pitää panna tiet, sähköt, vesi ja kaikki tarpeelliset infrastruktuurit. Sen lisäksi tulee olla infrastruktuuri jätteiden keräämistä varten. Ja täällä Almeriassa monista paikoista se puuttuu vielä.

– Almerian tehoviljelyn lasketaan tuottavan vuodessa miljoona tonnia orgaanista jätettä, jossa on runsaasti torjunta-ainejäämiä. Muovijätettäkin syntyy tonneittain. Osa on myrkyllistä.

– Osa jätteistä haudataan maahan, osa poltetaan, osa syötetään vuohille. El Ejidossa on muutama vuosi sitten avattu jätteenkäsittelylaitos, jonka valumavesiä pääsee toistaiseksi maaperään. Laitos pystyy kompostoimaan vain pienen osan alueen jätteistä.

Jätettä syntyy vuosi vuodelta yhä enemmän, kun kasvihuoneita rakennetaan lisää. Vuoria louhitaan uusien kasvihuoneiden tieltä.

Suurin ongelma on kuitenkin pohjaveden riittävyys ja maaperä. Professori Juan Puig de Fabregas totesi, että pohjaveden suhteen on ongelmia. – Sitä käytetään enemmän kuin sitä tulee. Käyttö on kaksin- tai kolminkertainen veden tuloon nähden. Näin ollen pohjavesivarannot ehtyvät. Maaperä vahingoittuu monesta syystä. Maatalouden kemikaalit ovat yksi ongelma. Toinen ongelma on suolapitoisuuden kasvu.

– Ongelma näkyy kasvihuoneiden maaperässä. Niissä käytetään mahdollisimman vähän vettä, koska vettä halutaan säästää. Kastelu on hieman pienempää kuin haihtuminen. Se aiheuttaa suolan kerääntymistä ohuisiin kerroksiin. Kun näin käy, viljelijä vaihtaa toiselle palstalle. Tämä lisää vuosien myötä yhä enemmän suolapitoisuutta. Tilanne on vakava. Meno ei voi jatkua näin. Jotain on tehtävä nopeasti. Muuten koko järjestelmä sortuu ennen pitkää. Järjestelmän sortuminen tarkoittaa, että alueen talouden perustat eivät tule kestämään. Ihmisten on vaihdettava alaa. Samalla menetetään kaikki investoinnit. Vesi ja maaperä ovat saastuneet vuosiksi ja jopa vuosisadoiksi.

MOT ohjelma nähdään uusinta tiistaina 9.12. klo 16.30.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!