Maa- ja metsätalousministeri JUHA KORKEAOJA ei usko,että uusista EU-maista tuodaan merkittäviä määriä elintarvikkeita Suomeen.Päinvastoin, meikäläisille yrityksille on näköpiirissävientimahdollisuuksia.
Laajentuminen tuo mukaan maatalousvaltaisia valtioita. Niissä on suurituotantopotentiaali, mutta tuotanto on tällä hetkellä heikkoa. Myöskiintiöjärjestelmät rajoittavat tuotantoa. Samaan aikaan maiden omakulutuskysyntä mitä todennäköisimmin kasvaa. – Tässä on mahdollisuussuomalaisille elintarvikeyrityksille, sillä jollain kysyntä on myöstyydytettävä, Korkeaoja sanoi Foodwest Oy:n järjestämässä elintarvikealanseminaarissa maanantaina Seinäjoella.
EU:n mukaan kussakin jäsenmaassa tulisi vahvistaa niitä aloja, joissamaalla on suhteellinen tuotantoetu. Suomelle tällaisten etujen löytyminenon ongelmallista, mutta vahvuuksia ministerin mukaan löytyy. Maammeelintarviketeollisuuden menestystekijät löytyvät puhtaista raaka-aineista,saumattomasti toimivasta tuotantoketjusta sekä korkean osaamisentuotteista. Esimerkkinä Korkeaoja mainitsee funktionaaliset elintarvikkeet.
Samaan ruotuun itäiset suurtilat ja läntiset perheviljelmät
Uusissa jäsenmaissa maatilat ovat entisiä kolhooseja eliamerikkalaismallisia suurtiloja. Toisaalta vanhassa EU:ssa uskotaanperinteiseen perheviljelmämalliin. Nykyisten ja tulevien EU-maidenmaatalouden rakenteen sovittaminen yhteisen maatalouspolitiikan alle onKorkeaojan mukaan suuri haaste koko unionille.
Sen sijaan ministeri uskoo, että uusien jäsenmaiden elintarviketeollisuussopeutuu EU-jäsenyyteen hyvinkin nopeasti. Jo nyt näiden maiden teollisuuson suurelta osin ulkomaisessa omistuksessa eli kehitys jalostuksessa onulkomaisin voimin nopeaa. Monilla suomalaisilla tai Suomessa toimivillayrityksillä on myös tuotantoa tulevissa EU-maissa. Ministerin mukaanluonteva kehitys on, että kyseisessä maassa valmistetaan bulkkituotteet jaSuomesta tuodaan erikoisempaa markkinoitavaa.
Ristiriitaisia tavoitteita soviteltava yhteen ketjun yhteistyönä
Suomalaisella maatalouspolitiikalla riittää töitä, kun yhteen pitääsovittaa kesäinen unionin yhteisen maatalouspolitiikan reformi ja vielätyön alla oleva 141-tukiratkaisu. Korkeaoja toteaa yhteensovittamisenolevan suuri haaste, jolle on asetettu monia, osin keskenään joparistiriitaisia tavoitteita.
– Tulevan maatalouspoliittisen järjestelmän on oltava sellainen, että seohjaa maatalouden kehitystä halumaamme suuntaan. Tukijärjestelmän tulisikannustaa kustannustehokkaaseen tuotantoon, jonka tuloksena syntyylaadukkaita tuotteita. Järjestelmän pitäisi olla selväpiirteinen,ympäristön kannalta suotuisa, maaseutumaisemaa säilyttävä ja turvattavaosaltaan maaseudun yhdyskuntarakenteen kehittyminen, ministeri luetteli.
Ministeri toivoo, että koko elintarvikeketju osallistuu erilaistenmaatalouspoliittisten vaihtoehtojen arviointiin. Niin alan järjestöjen,teollisuuden kuin erityisesti tutkimuksen tulisi lähiaikoina paneutuaarviointityöhön ja tuoda mielipiteensä julkiseen keskusteluun. – Katse onluotava tulevaisuuteen, eikä vain tavoitella pienintä mahdollistauudistamista, Korkeaoja sanoi.