Tuottajaorganisaatioden pelisäännöt helpottuvat

Hedelmien ja vihannesten tuottajien omia markkinointiorganisaatioitakoskevia asetuksia selkeytetään syksyn aikana sekä EU:ssa että Suomenkansallisissa säädöksissä. EU julkaisi elokuussa omat uudistuksensa, jotkaantavat aiempaa enemmän liikkumavaraa kansallisiin asetuksiin. Siksi Suomenasetukset oli uusittava. Syyskuun alussa astuivat voimaan olemassa oleviahedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatiota koskevat määräykset. Uusientuottajaorganisaatioiden hyväksymisen edellytyksistä on tarkoitus säätääkansallisesti loka-marraskuun aikana.

EU:ssa tuottajaorganisaatiot ovat hedelmien ja vihannesten tukijärjestelmänperusta. Järjestelmällä tuetaan hedelmien, vihannesten, marjojen ja siententuottajien muodostamien markkinointiyhteenliittymien toimintaa. Tavoitteenaon vahvistaa tuottajien asemaa markkinoilla. Hyväksyttyjentuottajaorganisaatioiden kautta markkinoidaankin EU:n alueella keskimäärin40 prosenttia syötävien puutarhatuotteiden tuotannosta.

Hyväksytyille tuottajaorganisaatioille maksetaan tukea enintään 4,1prosenttia organisaation kaupan pitämän tuotannon arvosta. Tuki onkokonaisuudessaan EU:n rahoittama. Tuottajaorganisaatioille maksettava tukioli vuonna 2001 koko EU:n alueella yhteensä 340 miljoonaa euroa. Suomessatukea maksetaan tänä vuonna 32 000 euroa. Suomessa on tällä hetkellä kuusimaa- ja metsätalousministeriön (MMM) hyväksymää tuottajaorganisaatiota,mutta vain yksi niistä on rakentanut jäsenten yhteisen toimintaohjelman,mikä on ehtona tuen maksamiselle. Tukea saa Ålands GrönsakslagerAhvenanmaalla. Muut viisi organisaatiota toimivat ilman EU-tukea.

Uusien sääntöjen mukaan tuottajaorganisaatio voi nyt myös ostaa palveluita,kuten puutarhatuotteiden kauppakunnostusta, varastointia tai jakeluaulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Organisaation jäseneksi voidaan lisäksihyväksyä myös ei-tuottajia, mutta he eivät saa hyötyä suoraan EU-tuellarahoitettavista toimista.

Suomessa ei yhteistyön perinnettä

Suomessa tuottajaorganisaatioiden perustaminen on ollut laimeaa ja niidenkautta myydään vain 10 prosenttia puutarhatuotteista. Ylitarkastaja MARIRAININKO MMM:stä arvelee, että kiinnostus organisaatioiden perustamiseen onollut keskimääräistä vähäisempää, koska järjestelmä on koettu liianraskaaksi.
– Suomessa tuottajilla ei ole yhdessä toimimisen perinnettä,vaan tilat ovat toimineet yksin. Keski-Euroopassa erilaiset yhteenliittymätovat olleet arkipäivää jo kauan, Raininko sanoo. – Suomessa yhteistyötävaikeuttavat myös pitkät välimatkat.

Tähän saakka suomalaiset puutarhatuottajat ovatkin saaneet tuotteensamarkkinoitua suoraan kauppoihin tai tukkuihin. Elintarvikekaupankeskittyminen ja tehostuspyrkimykset puoltavat kuitenkin yhteenliittymienperustamista. Kauppa haluaa keskittää myös omia ostojaan sellaisilletuottajille, joilla on laaja valikoima ja varmat toimitukset.

Kova ennakkotyö ja tiukka ohjelma

Ålands Grönsakslagerin johtaja KAJ LYBECK vahvistaa sen, että EU-tuensaamiseksi on tehtävä erittäin kova ennakkotyö hyväksyttäväntoimintaohjelman luomiseksi. Ohjelmassa on koetettava tarkkaan ennakoida netuotteiden menekkiä lisäävät hankinnat ja koulutus, joita organisaatioaikoo ohjelmakaudella toteuttaa. Ohjelma tehdään 3 – 5 vuodeksi kerrallaan,eikä siitä juuri voi poiketa.

– Olemme saaneet EU:lta takaisin puolet kuluista esimerkiksiviljelijäkoulutukseen, ympäristöystävällisiin investointeihin ja tuotteidenkäsittelyä parantavien pakkauskoneiden hankintaan. Traktorien ostoon tätätukea ei myönnetä, Lybeck selvittää. Ensi vuonna Grönsakslagerin onmahdollista hakea tukea myös organisaation oman tuotemerkinmarkkinointikuluihin.

Ålands Grönsakslageriin kuuluu 600 jäsentä, joista noin 240 onammattimaisia puutarhatuottajia. Viljelijät perustivat osuuskunnan jo 20vuotta sitten. EU-tukea organisaatio alkoi saada heti vuonna 1996,EU-jäsenyyden alussa.