Vihannesteollisuuden keskittyminen auttoi eloonjääntiä

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Vihannessäilykkeiden merkittäviä valmistajia löytyy tänä päivänä Suomestaenää vain muutama. Ala on 1990-luvulla keskittynyt voimakkaasti, mikä onauttanut jäljelle jääneitä yrityksiä kasvattamaan ja tehostamaantuotantoaan, kertoo Saarioisten Säilyke Oy:n toimitusjohtaja ILKKA MÄKELÄ.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana kokonaistuotantomäärät ovat pysyneetsatokausivaihtelut pois lukien suhteellisen vakaina. Vuonna 1993 kotimaisenvihannessäilyketuotannon määrä Suomessa oli 17 000 tonnia ja vuonna 2002vastaava luku oli 17 500 tonnia. Vuoden 2002 tuotantomäärä oli tosinnormaalia korkeampi, viime vuosien tuotantomäärät ovat olleet 13 000 – 14000 tonnia vuodessa.

Mäkelän mukaan tuotannon lisäksi myös vihannesten viljely on keskittynytharvempien käsiin. Viljelyalat viljelijää kohti ovat kasvaneet, viljelykoneistunut entistä enemmän ja viljelytekniikat ovat kehtittyneet. Etenkinkurkun viljelyn kehitys on ollut voimakasta. Nykyinen satotaso onkeskimäärin 60 tonnia hehtaarilta, kun se noin 15 vuotta sitten oliviidennes tästä. Kurkunviljelyn kehitystyötä on tehty yhdessä teollisuuden,viljelijöiden ja tutkimuslaitosten kanssa.

Pikaruokailijat kuluttavat kurkkua

Vihannessäilykkeitä kulutetaan samaan malliin kuin 1990-luvullakin. Kurkkuakuluu tasaisesti tai hieman nousujohteisesti. Mäkelän mukaan tämä johtuupitkälti pikaruokailun lisääntymisestä. Myös kurkkutuotteiden valikoima onrunsastunut. Punajuuren, kurpitsan sekä muiden vihannessäilykkeiden kulutuson laskenut tasaisesti.

Perheiden pienentyessä ja yksinasujien lisääntyessävihannessäilykepakkaukset pienenevät koko ajan. Myös teollisuuden jaammattikeittiöiden käyttämiin pakkauksiin on tullut muutoksia, kutenlisääntynyt muovin käyttö.

Kauppojen private label -tuotteet lisäävät tuontia

EU-jäsenyyden pelättiin lisäävän rajusti tuontia, mikä olisi ollutkohtalokasta monille vihannessäilykkeiden tuottajille. Tuonnin osuus onkuitenkin lisääntynyt kohtuullisen hitaasti. Merkittävimmät lisäyksettuontiin ovat tulleet kauppaketjujen omien merkkien eli private label-tuotteiden kautta. Mäkelän mukaan tuonnin kasvuun vaikuttaa oleellisestikotimaisen tuotannon koko ketjun kilpailukyky, kaikkien osa-alueiden tuleeolla kannattavia. Esimerkiksi raaka-aineita ei kannata tuoda ulkomailtaSuomeen jalostettaviksi, vaan tuotteet tulee tehdä siellä missäraaka-aineetkin viljellään.

EU laajenee ensi vuonna, jolloin mukaan tulee uusia vahvoja japerinteikkäitä vihannessäilykkeiden valmistajamaita, kuten Puola ja Unkari.Baltian maiden tuotannon Ilkka Mäkelä ei kuitenkaan usko vaikuttavankovinkaan paljoa Suomen tilanteeseen

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!