Perunatärkkelysteollisuus huolissaan EU:n laajentumisesta

EU-komission unionin maatalouspolitiikan uudistusesitys uhkaaperunatärkkelysteollisuutta. Ehdotetuista uudistuksista dramaattisin onvähimmäishinnan poistaminen. Sekä unionin että Suomen alan teollisuusvastustavat ehdotusta voimakkaasti, koska yhteys viljatärkkelyksiin katkeaavähimmäishinnan poistamisen myötä, sanoi toimialajohtaja OSSI PAAKKIFinnamyl Oy:stä.

EU:n tukikäytännössä peruna- ja viljatärkkelys ovat sidottu toisiinsaesimerkiksi vientitukea määriteltäessä. Vähimmäishinnan poistaminensaattaisi johtaa perunatärkkelyksen vientituen perusteen poistumiseen janäin unionin sisämarkkinoille syntyisi nykyistä huomattavasti enemmäntarjontaa. Ylitarjonta puolestaan laskee hintoja, mikä vaikuttaisi myöstuottajahintoihin alentavasti.
– On vaikea kuvitella, että suomalainenperunatärkkelyksen tuotantoketju pärjäisi tällaisessa pudotuspelissä,Paakki totesi keskiviikkona Suomen Perunaseuran talviseminaarissaVantaalla.

Vilja- eli maissi- ja vehnätärkkelyksen tuottaminen on halvempaa verrattunaperunatärkkelykseen. Vähimmäishinnan poistaminen kiristäisi kilpailuaentisestään. EU:n perunatärkkelysteollisuus on huolissaan juuri alanhintakilpailun kovenemisesta. Suomen teollisuuden kannalta edessä olisitodennäköisesti tuotannon valuminen EU:n suotuisammille alueille Tanskaan,Hollantiin ja Saksaan.

Puola varteenotettavin kilpailija

Uusista, vappuna 2004 EU:hun liittyvistä maista Puola on niin Suomen kuinkoko EU:n perunatärkkelysteollisuuden kannalta suurin kilpailijaehdokas.Kun koko EU:n peruna-ala on noin 1,3 miljoonaa hehtaaria, yksin Puolassaon saman verran hehtaareita perunalla. Tosin Puolan satotaso on vain noinpuolet unionin perunasadosta. Puola neuvotteli itselleen 145 miljoonan kilonvalmiuskiintiön, vaikka sen normaalitaso on viime vuosina ollut sadanmiljoonan kilon verran. Lisätuotannon ei uskota mahtuvan Puolan omillemarkkinoille, varsinkaan jos minimihinnan poistumisen myötä halvempiviljatärkkelys valtaa nykyisiä elintarvikekäytön markkinoita.

Puolan ongelmana on kuitenkin tilarakenne. Maan noin 1,8 miljoonastamaatilasta miljoona on alle hehtaarin kokoisia. Tästä tuotantorakenteestaon pitkä matka länsieurooppalaiseen maataloustuotantoon.

Periaatteessa laajentuva EU voisi tarjota entistä suurempiavientimarkkinoita myös suomalaiselle perunatärkkelysteollisuudelle. OssiPaakin mukaan sekä suomalainen satotaso että pienten tehtaiden kilpailukykyeivät riitä vientimarkkinoille.