Yhteistyö ympäristön ja sidosryhmien kanssa avain tilan kehittämiseen

Viljely tulee olla kestävällä pohjalla. Tilalla tulee viljelykierron olla kunnossa. Luonto ja maaperä ovat tärkein tuotantoväline, korostaa VELI-PEKKA SUNI Köyliöstä.
– Myös luomusta tulee olla valmis ottamaan oppia, sillä vanhat viisaudet maan elinvoimasta ovat päässeet unohtumaan. Keskustelut luomuviljelijöiden kanssa ovat antoisia tavanomaista viljelyä harjoittaville, korostaa Suni, joka voitti Kasvinsuojelun Suomen mestaruuden kesällä 2002.

– Kestävän kehityksen ajattelussa koko prosessi pellolta pöytään on tärkeää. Yhteistyö on tiivistynyt sopimuskumppaneiden kanssa, sillä me olemme samassa veneessä. Jos yksi osapuoli voi huonosti, koko ketju voi huonosti.

Veli-Pekka Sunilla on viljelyksessä 75 ha peltoa, josta omaa 40 ha. – Vuokramaat ovat pitkäkestoisilla, vähintään 4 vuoden, sopimuksilla. Luottamus vuokrasuhteessa on tärkeää, korostaa Suni.

Suni viljelee Lännen Tehtaille porkkanaa 12 ha alalla. Punajuuresta on Saarioisen kanssa 11 ha sopimus. Sokerijuurikasta on 16 hehtaaria, ja se menee Sucrokselle Säkylään. Perunasta on 12 hehtaarin sopimus Finnamylin Kokemäen tehtaan kanssa. – Kun oluesta tykkään, niin pyrin mallasohraakin viljelemään 16 ha verran. Loput ovatkin nurmella ja kesannolla.

– Nurmen saanti viljelykiertoon katsottiin tarpeelliseksi. Kun nurmirehulla ei ollut markkinoita, otettiin lampaita jalostamaan sitä. Meillä on viiden osakkaan Lallin Lammas Osakeyhtiö.

– Lammas valittiin myös ympäristön hoidon kannalta. Ne putsaavat ajan mittaan rantapusikot ja maisema Köyliönjärvelle tulee taas avoimeksi kuten se oli lehmien pidon aikaan, perustelee Suni lammastaloutta.

– Yhteistyö viljelijöiden keskuudessa on tiivistynyt ja varautuneisuus on vähentynyt. Meillä on kolmen tilan rengas koneyhteistyössä, sillä jokaisen tilan ei kannata hankkia omia erikoiskoneita.

Veli-Pekka Suni voitti viime kesänä Kasvinsuojelun SM-kilpailut, joiden järjestäjinä toimivat Kasvinsuojeluteollisuus, Maatilan Pellervo ja Agrimedia Oy. Suni kiittää myös tutkijain kanssa saavutettua yhteistyötä. – Minun ei tarvitse miettiä, uskallanko soittaa professori Tiilikkalalle, vaan voin soittaa ja aloittaa sanomalla terve Kari.

– Tilalla viljely tapahtuu IP:n (Integrated production) periaatteiden mukaan, sillä sopimuskumppanit edellyttävät ympäristön huomioimista viljelyssä. Kaikki toimenpiteet merkitään tarkoin muistiin, ja tämä on päällekkäistä vielä EU-tukien vaatiman lohkokirjapidon kanssa.

– Muistiin merkitseminen on kuitenkin ehdottoman tärkeää, jotta voi kehittää toimintaansa. Seuraan typpitilannetta koko kasvukauden ja nyt myös kaliumia pyritään mittaamaan kasvukauden aikana. Kasvinsuojelutoimenpiteiden havainnointi on tärkeää, jotta voi onnistua ensi vuonna paremmin.

Sunin tilalla on laatukäsikirja, jota myös sopimuskumppanit edellyttävät. Tilan toiminta-ajatuksena on tuottaa laadukasta massaa edullisesti kestävän kehityksen periaattein.
– Itseään on täytynyt kehittää, jotta saa kyvyn katsella tilaansa linnun perspektiivistä eikä pelkästään traktorin pukilta.

– Viljelijän on muistettava pitää huolta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista. Tasapainoisuus ja jaksaminen ei ole itsestään selviä asioita. Onneksi työterveyshuolto on laajentunut myös maatiloille, iloitsee Veli-Pekka Suni.