EU:ssa pöydällä maatalouspolitiikan välitarkastelu

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Luxemburgissa maanantaina 14. lokakuuta kokoontunut EU:n maatalous- jakalastusneuvosto jatkoi keskustelua yhteisen maatalouspolitiikanvälitarkastelusta. Neuvostossa käsiteltiin maaseudun kehittämistä jatilatarkastusjärjestelmää koskevat asiakohdat sekä pähkinä-, riisi- jamaitosektoreita. Suomea kokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeriJARI KOSKINEN.

EU-jäsenmaat olivat yleisesti sitä mieltä, että maaseudun kehittämiseentulee suunnata lisää varoja. Osa jäsenmaista kritisoi komission ajatuksiamaaseutuvarojen jäsenmaakohtaisesta jaosta ja osa jäsenmaista halusi myöstodellisia säästöjä.

Suomi piti komission linjauksia maaseudun kehittämistoimienvahvistamisesta pääsääntöisesti kannatettavina. Suomi pitää kuitenkintärkeänä, että modulaatiosta viljelijöille aiheutuvat tulonmenetyksetkorvataan täysimääräisesti erityisesti luonnonolosuhteiltaan heikoilla jatuottavuudeltaan alhaisilla alueilla. Myös ympäristötuenosarahoitusprosentteihin tulisi saada lisää joustavuutta.

Elintarvikkeiden laatujärjestelmä sai kannatusta

Komission ajatukset elintarvikkeiden laatujärjestelmien tukemisesta saivatjäsenmailta kannatusta. Jäsenmaat katsoivat, että yhteisön tukea voidaanosoittaa tuottajille myös niiden sopeutuessa uusiin määräyksiin. Lähesyksimielistä kannatusta sai komission ajatus uudesta eläintenhyvinvointiin perustuvasta tuesta. Jäsenmailla oli kuitenkin vielä useitaavoimia kysymyksiä, joihin he halusivat komissiolta vastauksia. Kaikkijäsenmaat Suomi mukaanlukien olivat sitä mieltä, että ainakin aluksimaatilojen auditointijärjestelmän tulisi olla vapaaehtoinen.

Geenimuuntelusta monia kysymyksiä

Neuvosto keskusteli myös ehdotuksesta asetukseksi muuntogeenisistäelintarvikkeista ja rehuista. Neuvosto kävi gm-elintarvikkeita ja rehujakoskevan periaatekeskustelun, jossa suurimmat avoimet kysymykset koskivatgm-organismien raja-arvoja ja gm-elintarvikkeiden ja -rehujen lupienhyväksymismenettelyä.

Suurin osa jäsenmaista oli keskitetyn riskinarvioinnin kannalla. Muistaavoimista kysymyksistä jäsenmailla oli vielä erilaisia näkemyksiä. Suomikorosti keskitettyä riskinarviointia Euroopanelintarviketurvallisuusviranomaisen toimesta sekä kattavien merkintöjentärkeyttä, jotta turvallisten geneettisesti muunnettujen elintarvikkeidenja rehujen hyväksyminen voisi jälleen käynnistyä yhteisössä. Suomi tukikiinteää yhden prosentin kynnysarvoa tahattoman kontaminaation tapauksessa.

Salmonellaohjelmien yhteisrahoitus vielä auki

Neuvosto kävi julkisen keskustelun zoonooseja, eli eläimistä ihmisiintarttuvia tauteja koskevan asetuksen sisällöstä. Asetuksella on tarkoitusparantaa elintarviketurvallisuutta mm. salmonellan osalta. Suomi pitiasetuksen nopeaa voimaansaattamista kansanterveydellisesti tärkeänä.Asetuksen käsittelyä jatketaan seraavassa neuvostossa. Avoinna on ennenkaikkea kysymys salmonellaohjelmien yhteisrahoituksesta.

Hyvän eläintautitilanteensa vuoksi Suomi ja Ruotsi ovat saaneet EU:nkomissiolta luvan muita tarkempaan tuontielintarvikkeidensalmonellavalvontaan. Ehtona on, että maissa järjestetään vähintään samantasoinen seuranta- ja valvontaohjelma kotimaiselle tuotannolle. Tätätarkoitusta varten Suomeen luotiin Kansallinen salmonellavalvontaohjelma.Elinkeino vastaa suurimmasta osasta kansallisen valvontaohjelmannäytteenotoista ja niihin liittyvistä kustannuksista.

Muissa asioissa EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto keskustelikansainvälisen oliiviöljyjärjestön tekemien oliiviöljynmenekinedistämistoimien kehityksestä Portugalin valtuuskunnanpyynnöstä.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!