Mansikan sadon ajoitus nousee yhä tärkeämmälle sijalle. Kotimaista tuoremansikkaa tulee olla tarjolla äitienpäivästä isänpäivään, paalutti Marjaosaamiskeskuksen johtaja KARI KORHONEN torstaina Suonenjoella.
Mansikan viljelyä kausihuoneessa harjoittaa nyt 30 viljelijää ja avomaalla sadon myöhästyttämistä satotaimien avulla toteuttaa noin 150 viljelijää, arvioi JARMO RÖPPÖNEN Marja-Suomen Taimituotanto Oy:stä.
Mansikan sadonajoitus -teemapäivä kokosi Suonenjoelle liki sata viljelijää eri puolilta Suomea. Vanhempi tutkija SAILA KARHU MTT:n puutarhatuotannosta selvitti, kuinka mansikkaa tulee viljellä kausihuoneessa. Tutkija VILLE MATALA kertoi kokemuksistaan, joita hän oli saanut kiertäessään viljelmillä keräämässä lajiketestausten tuloksia.
Jarmo Röppäsen viljelmällä tutustuttiin kasvihuonemansikan viljelyyn. Kevätviljelyssä oli sekä Elsanta- että Darselect-lajikkeita, mutta syysviljelyssä vain Darselectiä.
– Kyllä Elsantan maku on pitkässä päivässä hyvä ja parempi kuin tuontimansikan, kunhan sen annetaan täysin kypsyä ennen poimintaa. Darselctissä maku kehittyy heikommissakin valo-olosuhteissa ja siksi syysviljelyyn valittiin vain tätä, perusteli Jarmo Röppänen.
– Darselectin muoto on kartiomainen. Kasvutavaltaan se on yhtä rehevä kuin Elsanta. Syystuotannossa kasvusto on kuitenkin selkeästi pienempää kuin kevättuotannossa.
– Polkan ja Koronan ongelma kasvihuonetuotannossa ovat liian heikot kukkavarret, jotka voivat taittua marjojen painosta taittua.
– Harmaahome ei kasvihuonetuotannossa ainakaan keväisin ole ongelma. Lämmityksen ja tuuletuksen avulla huoneilma voidaan pitää sopivan kosteana. Suhteellisen kosteuden tulee kuitenkin olla yli 60 %, jotta kukat hedelmöittyvät, valotti Jarmo Röppänen.
– Härmä voidaan pitää rikityksellä kurissa. Vihannespunkkien torjunnassa paras keino on petopunkkien käyttö ja ne tulee levittää riittävän ajoissa.
Jotta satoa saadaan äitienpäiväksi, tulee viljely aloittaa maaliskuun alussa. Aika istutuksesta kukintaan on neljä viikkoa ja kukinnasta satoon toiset neljä viikkoa. Satoa saadaan noin neljän viikon ajan.
– Meillä taimitiheys on 12 tainta neliölle, mitä pidän varsin sopivana. Optimaalinen sato 500 grammaa tainta kohden ja 400 grammaan voi jo olla tyytyväinen, toteaa Röppänen.
– Syystaimet istutimme heinäkuun viidentenä ja satoa alettiin saada jo elokuun puolivälissä. Lämmin kesä joudutti kehityksen. Syyssato jää kevätsatoa pienemmäksi. Talvehditamme nämä taimet miinus kahden asteen lämpötilassa kevättä varten.
Röppäsen kasvihuoneet ovat 400 neliömetrin suuruisia. Kaksi huonetta on taimituotannossa ja sadon tuotantoon on valmistunut nyt toinen huone. Huoneiden lämmitykseen käytetään lämminilmakehittimiä, joiden lämpö jaetaan muovisukan avulla tasaisesti koko huoneeseen.
Röppäsen tilalla oli yleisölle yritysesittelyitä. Tuotteitaan ja palvelujaan esittelivät Kemira Agro, R.Laaksonen Oy, Juhuko Oy, Syngenta Oy, Berner, Schetelig ja Maamasiina Oy.
Röppäsen tilalle oli koottu myös rompetori, jossa viljelijät voivat myydä tarpeettomia marjanviljelyyn liittyviä laitteita ja koneita.