Syyskuun on mansikan tärkein kuukausi

Jouko Tikkanen Uutiset Leave a Comment

Suomalaisten mansikkaviljelmien heikko satotaso selittyy suurelta osin sillä, että mansikan hoito laiminlyödään sadonkorjuun jälkeen.
– Mansikan kastelua tulee jatkaa tasaisesti kasvukauden loppuun. Mansikan rönsyjen poisto on myös hyvin tärkeä hoitotoimenpide syksyllä. Mansikan syyslannoituksen tarpeesta uskallan sanoa vasta vuoden päästä jotain varmaa, sanoo tutkija KALLE HOPPULA MTT:n puutarhatuotannosta.

Piikkiössä on selvitetty mansikkakokeiden yhteydessä, että tehokas rönsyjen poisto lisää satoa huomattavasti. Käytännön viljelyksillä rönsyt onkin tähän aikaan jo yleensä ruiskutettu pois, mutta uutta rönsyä kasvaa koko ajan pitkin syksyä. Ensi kesän kukka-aiheethan muodostuvat vasta syys-lokakuussa.

– Rönsytuotanto kilpailee kukka-aiheita muodostavan juurakon kanssa resursseista. Jos rönsyjen annetaan kasvaa, jää kukintainduktio häviölle, selittää Kalle Hoppula.- Viime syksynä poistimme sadonkorjuun jälkeen rönsyt kolmeen kertaan aina kolmen viikon välein. Tänä kesänä näissä koeruuduissa oli 65 % parempi sato kuin verranteessa, josta rönsyjä ei poistettu lainkaan. Hehtaarisadoiksi laskettuna rönsyttömät koeruudut antoivat yli 32 tonnin sadon ja rönsyiset ruudut alle 20 tonnin sadon.

– Mansikan tasainen ja riittävä kastelu on toinen avain suuriin satoihin. Jotta kukka-aiheita muodostuu paljon, tulee vettä olla riittävästi. Mansikkamaata ei pidä päästää sadonkorjuun jälkeen kuivahtamaan.

Kukka-aiheet alkavat muodostua syyskuun alusta, kun päivän pituus jää alle 14 tunnin. Kukka-aiheita muodostuu puolentoista kuukauden ajan eli lokakuun puoliväliin saakka.

– Syysharsojen käyttö on kaksipiippuinen juttu. Hallat pysäyttävät kukka-aiheiden muodostumisen, mutta toki hallayön jälkeen voi muodostua vielä uusia kukka-aiheita. Kun harsoilla voidaan estää syyshalla, lisää se kukka-aiheita ja muutoinkin mansikka pysyy pitempään kehityskunnossa, toteaa Hoppula.

– Toinen ikävämpi puoli harsojen käytöstä voi olla se, että harsojen alla muhivat homeet ja muut taudit.

Lumettomina talvina harsot voivat kuitenkin suojata kukka-aihetta paleltumiselta. Kukka-aiheen paleltumispiste on – 8 astetta.

Kalle Hoppula valmistelee väitöskirjaa mansikan kastelulannoituksesta.
– En uskalla antaa vielä yksiselitteistä syyslannoituksen ohjetta. Näyttäisi kuitenkin siltä, että mansikka tarvitsee ravinteita myös syksyllä.

TILAA PUUTARHA-SANOMAT SUORAAN KOTIISI!