Kuivakukkien myynti keskittyy syksyn markkinoihin

Porin Preiviikissä kuivakukkia viljelevä TUULA ARVELA katsoo, että kuivakukkien markkinointi on muuttunut.
– Kukkakaupoissa asetelmia tehdään kuivakukkien sijaan enemmän silkkikukista ja kuivakukkien päämenekki tapahtuukin syksyn markkinoilla. Joillakin isoilla tukuilla voi olla kuivakukkien myyntiä.

– Kuivakukat pitävät aina tietyn suosionsa, sillä niillä on omat kuluttajansa. Kysynnän kasvuakin varmaan tulee, mutta ei tiedä koska. Sen aika näyttää, arvelee Tuula.

– Tämän hetkisinä lajeina ovat olkikukka, tarhakukon kannus, revonhäntä, väriohdake, sini-ikiviuhko, neidonkukankotilo, pallohäntä, morsiusharso, rusoikikukka, herttaikikukka sekä erilaisia koristeheiniä. Monivuotisena kukkana kasvaa sinipiikkiputkea. Aiemmin viljelin kuivakukkia enemmänkin, mutta nyt olen vähentänyt niin pinta-alaa kuin lajeja.

– Kuivakukkien kasvattaminen alkaa siemenestä. Ne idätetään kylvölaatikoissa, joista taimet koulitaan ruukkuihin.Ilman ollessa riittävän lämmintä tapahtuu istutus avomaalle muoviin, joka estää rikkaruohojen kasvamista ja helpottaa työtä. Taimet on kuitenkin kitkettävä, muuten rikkaruohot voivat tukehduttaa taimen.

– Kukkia ei kerätä kuivumaan kerralla samaan aikaan. Keräämiseen vaikuttaa millainen kesä on. Osa kukista kerätään kuivumaan nupullisena, osa avautuu vasta kuivuessaan. Toiset lajit kerätään kukallisena. Keräämisen kriteerinä on näkö. Jos kukka näyttää pellossa huonolle, ei tulos muutu kuivuessaankaan. Asiakas määrää ostohetkellä, minkä näköisiä kukkia käyttöönsä ostaa.

– Hukkaprosenttia kuivakukissa tulee aina, ja sen pienentäminen vaatii paljon työtä ja tarkkuutta. Satoon vaikuttavia päätekijöitä kuivakukissa on kevään ja alkukesä lämpimyys, kirvat ja taimipolte.

– Sateisena vuonna esimerkiksi sini-ikiviuhko on arka homeelle. Jos ei ole ehtinyt kerätä yhtään kuivumaan, ei sitä myös homeen tultua sieltä saa enää kerättyäkään. Se on tappiota itselle, sillä vakuutusyhtiöiltä ei korvauksia saa. Tappiot on vain itse kärsittävä ja paikattava.

Kuivakukat Tuula kuivattaa sähköllä toimivassa kuivurissa.
– Kuivausajat vaihtelevat riippuen siitä, miten kosteita kukat on kuivuriin mennessään. Kuivaaminen ei kuitenkaan ole niin tarkkaa kuin maustekasveilla ja yrteillä.

– Vuosien varrella on tullut parempia lajikkeita, ja poiminta helpottunut. Esimerkiksi matalana kasvava iäisyydenkukka on hyvä lajike, sillä sen saa kerätä kerralla pellosta pois, mutta sen siemen on kalliimpi.

Tuula Arvelan ensimmäinen ammatti ei kuivakukkien viljely ollut, vaan hän työskenteli sairaanhoidon alalla kymmenisen vuotta.

– Siirtyminen kuivakukka viljelijäksi tapahtui pikku hiljaa. Kuivakukkien ohessa on nyt myös mansikkaa, ja suoraan kukkakauppoihin meneviä tuorekukkia kuten ruiskaunokkia ja asteria.

– Työt eivät lopu ja kiirettä on tasaisesti, aina ei meinaa ehtiä joka paikkaan ja päivät ovat pitkiä välillä, toteaa kuivakukkien viljelijä Tuula Arvela.