Herukkaa joudutaan tuomaan

Mustaherukasta odotetaan tulevan tänä vuonna pula, sillä hallat veivät kukinnot keväällä. Professori Risto TAHVONEN MTT:n puutarhatutkimuksesta on katsoo, että herukan viljely tulee maassamme laittaa uusiksi. Pian on tulossa uusia pystykasvuisia lajikkeita, jotka mahdollistavat tehokkaan viljelytekniikan tihkukasteluineen ja kastelulannoituksineen.

Mustaherukan satoa tuottava ala on n. 1200 hehtaaria ja satoa saatiin vuonna 2000 vain 1563 tonnia eli reilut tonni hehtaarilta. Punaherukan satoala on n. 200 hehtaaria ja sato oli 553 tonnia. Valkoherukan tuotantoala oli 127 hehtaaria ja viherherukan 34 hehtaaria.

– Uudella viljelytekniikalla tulee herukalla päästä 7-11 tonnin hehtaarisatoihin, vakuuttaa Tahvonen.

Suomeen tuodaan enenevässä määrin marja- ja vihannespakasteita. TuoreenTietovakka 2002 -taskutilaston mukaan Suomesta vietiin viime vuonnakyseisiä pakasteita 10,3 miljoonan euron arvosta, mutta tuotiin maahan43,6 miljoonalla eurolla. Markkinat sanelevat sen, että perinteisestivientiin menevät metsämarjat kuten mustikat ja puolukat, kun taasviljellyt marjat, herukat ja mansikat jäävät kotimaahan.

Suomessa toimii lukuisia puutarha- ja metsämarjoihin keskittyneitäpakastamoita ja tukkuliikkeitä, jotka kukin ovat erikoistuneita omillatoiminta-alueillaan. Useimmat toimittavat jalosteensa vähittäiskaupoilleja suurkeittiöille.

Halla vei mustaherukan kukintoja

– Mansikan päättyneen satokauden määrä asettui edellisvuoden ja viimevuoden keskiarvoon, mutta oli laadullisesti parempi, myöntäätoimitusjohtaja TAPIO RAUTIAINEN Pakkasmarja Oy:stä Suonenjoelta.- Kotimaisen vadelman satokausi on meneillään ja siitä on luvassa hyväsato. Määrä selviää vasta kauden lopulla.

Pakkasmarja Oy Suonenjoelta käsittelee lähes ainoastaan kotimaisiamarjoja. Kansainvälistä toimintaa yritys on harjoittanut katovuosienvaralta. Yritys on tuonut esimerkiksi vadelmaa, kun suomalainen viljely eikata kysyntää. Vientiin on mennyt jonkin verran muun muassa mustaherukkaa.

Herukan poiminta on käynnistymässä ensi viikolla. Rautiainen pelkää, ettävolyymi jää pieneksi. – Pohjois-Karjalassa suurimmalla osalla mustaherukansopimustuottajista sato jää heikoksi, sillä halla vei kukinnot. Voi josuoraan sanoa, että kotimainen tuotanto ei pysty turvaamaan kysyntää.

– Herukkaa ei tule riittämään kaikille halukkaille, vaan sitä jouduttaneentuomaan Puolasta ja Baltian maista. Myös hillasadosta tulee heikko, mikäon johtanut siihen, että hinnat ovat pilvissä, Rautiainen harmittelee.

Pakkasmarjan vuotuisesta tuotantosortimentista puutarhamarjojen eliviljellyn marjan osuus on kaksi kolmasosaa ja yksi kolmannes metsämarjoja.Tuotanto menee kauppoihin ja sieltä edelleen kuluttajille sekäsuurtaloussektorin käyttöön leipomoille ja sairaaloille jne. PakkasmarjaOy:n omistaa 80 sopimustuottajaa ja sen vuotuinen liikevaihto pyörii 6-6,5miljoonan euron tienoilla.

Suomussalmella erikoistuttu metsämarjojen eksotiikkaan

Kainuun sydämessä Suomussalmen kunnassa sijaitseva Kiantama Oy käyttäälähes 100-prosenttisesti metsämarjoja ja jalostaa ne erilaisiksimehutiivisteiksi ja paseeratuiksi marjajalosteiksi. Pakasteita on vainvähän. Puutarhamarjojen osuus jalostettavista tuotteista on vain muutamaprosentti. Tuotannosta puolet menee kotimaahan ja puolet Eurooppaan jaKauko-Idän markkinoille, mikä kielii pohjoisen eksotiikankiinnostavuudesta.

– Satonäkymien osalta odotukset ovat kohtuulliset. Halla on käynyt, muttapaikoitellen mustikkaa on saatavissa runsaastikin. Puolukasta javariksenmarjasta näyttää tulevan kohtuullinen sato. Pihlajanmarjasta, jotamyös jalostamme, näyttää tulevan hyvä sato. Hillasato on sen sijaanheikko, arvelee Kiantaman toimitusjohtaja VERNU VASUNTA.

Yhtiö käyttää kotimaista marjaa keskimäärin 60-70 prosenttiatuotannostaan. Maakuntaa kutsutaankin Suomen marja-aitaksi, koska juuriKainuun alueelta kerätään vuosittain valtaosa koko maammemetsämarjasadosta. Yritys ostaa marjoja myös muualta Skandinaviasta jaVenäjältä.

Kiantama Oy:n liikevaihto on noin kaksi miljoonaa euroa ja se käsittelee1-1,5 miljoonaa kiloa marjaa vuodessa. – Kilomäärä on vuosien mittaanlaskenut, kun olemme erikoistuneet tiivisteisiin ja kuivattuihinmarjoihin, Vasunta sanoo.