Kesällä pidettävä välitarkastus voi olla paljon odotettua vakavampi asia. Suomi, Itävalta ja Ranska puolustavat nykyistä maatalouspolitiikkaa. Muistanpa elävästi, kuinka muutama vuosi sitten EU:hun liittymistä pidettiin maataloutemme kuolemantuomiona. Saksassa maatalousasioista on tullut kuluttaja-asioita, ja siellä maataloutta halutaan uudistaa pehmeämpään, ekologiseen suuntaan, toteaa maa- ja metsätalousministeri RAIMO TAMMILEHTO PUUTARHA-Sanomat lehden haastattelussa.
– EU:n piirissä toimii niin sanottu Lontoon klubi. Siihen kuuluvat Iso-Britannia, Tanska, Hollanti ja Ruotsi sekä omista lähtökohdistaan myös Saksa. Näillä mailla on päämääränä muuttaa maatalouspolitiikka markkinavoimalähtöiseksi. Mitä marginaalisempi maa, kuten Suomi ja sen maa- ja puutarhatalous, sitä haavoittuvampi se on vapaalle markkinataloudelle.
Etelä-Suomen osalta kasvihuonetuotannon tuet ovat katkolla vuonna 2003 lopussa. Kasvihuoneyrittäjät kiinnittivät tähän eduskunnan huomiota puutarhapäivänä 24.5. järjestetyssä infotilaisuudessa.
– Jo tänä vuonna on kerättävä arsenaalia sen osoittamiseksi, että vaikeudet eivät ole mihinkään poistuneet. Olen optimistinen sen suhteen, että ratkaisu saadaan vuoteen 2006 saakka, mutta tavoitteena on, että tukiperusteet saataisiin pysyvänä ratkaisuna., toteaa Tammilehto.
– Maatalousasioissa ministeriö on Brysselin sivupiste, sillä niin suuri osa yhteisön työstä koskee maataloutta. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että EU:n tukia hyödynnettäessä tarvittavat kansalliset varat turvataan.
EU:n laajentuminen suuriin maa- ja puutarhatalousmaihin kuten Unkariin ja Puolaan ei pelota ministeriä.
– Lyhyellä sihdillä ei Suomen suhteellinen asema muutu. Komission esitys uusien maiden liittymisehdoiksi ovat tiukat. Monet hakijamaat rutisevat siitä, että niiden tulisi saada maataloudelleen heti samat tukiehdot kuin mitä on nykyisissä jäsenmaissa. Toisaalta he ovat realisteja siinä, että mikä tahansa tuki on parempi kuin mitä heidän maataloutensa nyt saa.
– Pitemmällä tähtäyksellä voi EU:n laajentumisesta olla seurausvaikutuksia Suomeenkin. Kun EU satsaa varoja esimerkiksi Puolan maatalouden ja maaseudun rakenteelliseen kehitykseen, tulee maa hyötymään paljon. Eletäänhän siellä Suomen maataloudesta monia vuosikymmeniä jäljessä eli hevostaloudessa.
– Emme pärjäisi millään hintatuilla ellei kuluttajat arvostaisi kotimaista ruokaa. Kotimaisesta ruuasta on onnistuttu tekemään brändi. Jo yli sata vuotta sitten viinintuottajat ymmärsivät tehdä tuotteistaan merkkituotteen – McDonals on tullut paljon myöhemmin.