Maaseudun kehittämisohjelma on arvioitu

Maa- ja metsätalousministeriön tilaamassa selvitystyössä tarkasteltiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman, ELY-keskusten alueellisten maaseudun kehittämissuunnitelmien sekä toimintaryhmien kehittämissuunnitelmien toimeenpanoa ja vaikuttavuutta. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti vastasi paikallisen tason eli toimintaryhmätyön tarkastelusta.

Gunilla Wasström ja Heli Mutanen esittelivät Elma-messuilla Leader-toimintaa.
Gunilla Wasström ja Heli Mutanen esittelivät Elma-messuilla Leader-toimintaa.

Toimintaryhmät saavuttivat ja ylittivät niille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa asetetut tavoitteet, kun katsotaan hanke- ja yritystukipäätösten lukumääriä. Toimintaryhmät ovat siten olleet merkittävä toteutuskanava maaseutuohjelman toimeenpanossa. Toimintaryhmien kautta käsiteltiin noin kolme neljästä hanketuesta ja lähes kolmannes yritystuista. Erityisesti edistettiin kylien kunnostusta ja kehittämistä sekä elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelujen kehittämistä.

Toimintaryhmien keskeinen lisäarvo on niiden kyvyssä aktivoida resursseja toiminta-alueensa kehittämiseen. Toimintaryhmätyön koetaan soveltuvan erityisesti pienten elinkeinojen rahoittamiseen ja sitä pidetään puolueettomana.

– Talkootyön lisääntymisen kautta on vahvistettu toimijoiden yhteenkuuluvuuden tunnetta. Leader-toiminta synnytti lisäarvoa myös jalostamalla hankeaihioita paikallisesti ja toi hankkeita yhteen koordinaatiohankkeiden puitteissa. Selvitysaineiston perusteella toimintaryhmiä voi kuvata maaseutuohjelman ja ruohonjuuritason välittäjiksi ja tulkitsijoiksi, kiteyttää Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen.

Paljon on parannettavaa

Toimintaryhmien ja ELY-keskusten yhteistyön käytännön toimivuudessa havaittiin huomattavia alueellisia eroja. Yhteistyön ongelmat liittyivät erityisesti maksatusprosesseihin. ELY-keskuksen rooli alueellisessa maaseudun kehittämisessä kaipaa kokonaisuudessaan selventämistä. Alueellisten maaseutusuunnitelmien rooli on epäselvä, eivätkä ne kiinnity vahvasti nykyiseen maakuntavetoiseen alueiden kehittämisjärjestelmään, joskin alueiden välillä on tässä eroja.

Toimintaryhmien välinen tulosvertailu on ongelmallista seurantajärjestelmän luotettavuusongelmien ja puutteiden vuoksi eikä toimintaryhmien välisiä eroja voi siten uskottavasti todentaa. Indikaattorit eivät ole olleet yksiselitteisiä tai tarkoituksenmukaisia. Indikaattoritietoja ei ole voitu käyttää toiminnan kehittämiseen, sillä ELY-keskukset ja Leader-ryhmät eivät ole saaneet tietoja ulos järjestelmästä. Tämä ongelma ratkennee Hyrrä-järjestelmän myötä kaudella 2014–2020.

Toimintaryhmätyön seurannan kannalta keskeinen kysymys on todettujen järjestelmäepäkohtien korjaaminen ja jo nimettyjen indikaattoreiden tarkoituksenmukainen hyödyntäminen. Tuotoksia ja tuloksia kuvaaviin indikaattoreihin tarvitaan joitakin lisäyksiä koskien esimerkiksi innovaatioiden ja kansainvälisten hankkeiden seurantaa.

Kehittämisen pääpainon tulisi kuitenkin olla toimintaryhmien kokonaisvaltaisemman tieto- ja strategiajohtamisen ja siihen liittyvän osaamisen alueella.

– Petrattavaa on myös kokemustiedon välittämisessä, sillä hanketoimijoille hankkeen toteutuksesta syntynyt kokemustieto tulisi saada välittymään toimintaryhmälle. Maaseutuohjelman tietojohtamista on kehitettävä niin, että alue- ja paikallistason operatiiviseen toimintaan pystytään välittämään mahdollisimman ajantasaista tietoa päätöksenteon tueksi, projektipäällikkö Päivi Pylkkänen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista painottaa.

Suomalainen aluekehittämisjärjestelmä muuttuu lähivuosina radikaalimmin kuin koskaan sen historian aikana. Aluekehittämisessä tarvitaan nyt vahvojen sekä kansallisten että kansainvälisten verkostojen rakentamista. Toimintaryhmien merkitys voi vahvistua tulevaisuuden kunnissa, sillä elinvoiman laaja kehittäminen on yhä keskeisemmässä roolissa. Maaseudun toimijoilla on tärkeä paikkansa paikallisen elinvoiman rakentajina sekä lähipalveluiden tuottajina.

Mahdollistavaa maaseudun kehittämistä – selvitys alueellisten ja paikallisten maaseudun kehittämissuunnitelmien vaikuttavuudesta sekä ehdotus vaikuttavuuden mittarien kehittämisestä -loppuraportti löytyy tästä linkistä.

Puutarha-Sanomien numerossa 10/2015 on katsaus uuden ohjelmakauden rahoitusmahdollisuuksiin, osta näköislehti tästä.