Myyrähuippu pohjoiseen – Etelä- ja Itä-Suomessa myyräkannat kasvussa

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusten mukaan Pohjois-Suomessa on myyrähuippu laajalla alueella. Keski- ja Länsi-Suomessa myyräkannat ovat alhaiset tai romahtamassa, kun taas Etelä- ja Itä-Suomessa kannat ovat kasvussa. Metsäpuiden taimituhoriski on suuri alkavana talvena alueilla, joilla on runsaasti myyriä. Myyräkannan runsaudella on merkitystä myös omenatarhoihin ja taimistoihin, joilla on varauduttu myyrätuhoihin tiheäsilmäisten verkkojen avulla.

Metsämyyrä hakeutuu myös asuntoihin. Kuva Eero Miettunen.
Metsämyyrä hakeutuu myös asuntoihin. Kuva Eero Miettunen.

Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin myyrät ovat runsastuneet huippuun kesän aikana. Syksyllä sekä metsä- että peltomyyrän sukuisten lajien tiheydet olivat suuret. Kannat voivat säilyä runsaina pitkälle talveen. Ensi kesään mennessä ne kuitenkin romahtavat. Valtalajeina pohjoisessa ovat metsämyyrä, harmaakuvemyyrä ja lapinmyyrä, jotka kaikki voivat aiheuttaa merkittäviä tuhoja metsäpuiden taimikoissa ja kotipuutarhoissa. Metsämyyrä levittää myös myyräkuumetta aiheuttavaa Puumala-virusta.

Käsivarressa on havaittu syksyllä paikoin kohtalaisesti sopuleita, mutta vaellukseen viittaavia merkkejä ei ollut. Yksittäisiä sopulihavaintoja on tehty muuallakin Ylä-Lapissa. Sopulit ovat aina romahtaneet yhtä aikaa myyrien kanssa, joten oletettavasti tämä vaatimaton sopulinousu hiipuu talven myötä.

Ensi vuonna myyrähuippu etelään

Pohjois-Suomessa (tummanharmaa alue) on paraikaa myyrähuippu. Keski- ja Länsi-Suomen (vaaleanharmaa) myyräkannat ovat niukat tai romahtamassa. Etelä- ja Itä-Suomessa (keskiharmaa) myyriä on kohtalaisesti ja ne ovat runsastumassa.
Pohjois-Suomessa (tummanharmaa alue) on paraikaa myyrähuippu. Keski- ja Länsi-Suomen (vaaleanharmaa) myyräkannat ovat niukat tai romahtamassa. Etelä- ja Itä-Suomessa (keskiharmaa) myyriä on kohtalaisesti ja ne ovat runsastumassa.

Metsäeläintieteen professori Heikki Henttosen mukaan eteläisen ja itäisen Suomen myyräkannat ovat selvässä nousuvaiheessa, mikä ennakoi myyrähuippua näille alueille vuoden 2016 loppupuolelle. Varsinkin metsämyyriä on monin paikoin jo kohtalaisen runsaasti.

Keski-Suomen ja Pohjanmaan myyrät saavuttivat huipputiheydet monin paikoin – joskin laikuttaisesti – jo vuosi sitten syksyllä. Huippu ei ollut suuri. Keski-Suomen myyräkannat ovat alentuneet tuntuvasti viimeisen vuoden aikana. Pohjanmaalla myyriä tavataan paikoin vielä kohtalaisesti, mutta odotettavissa on, että myös nämä kannat laskevat alkavan talven aikana alhaisiksi.
Näin varaudut taimituhoriskiin

Etenkin Pohjois-Suomen metsänomistajien on hyvä tiedostaa vakava taimituhoriski alkavana talvena. Tällä hetkellä sallittua myyränmyrkkyä ei ole markkinoilla, mutta myyrätuhoriskiä voi pienentää

• pyytämällä myyriä loukuilla taimikosta ennen lumen tuloa tai ohuen lumen aikana, jolloin kolot näkyvät.
• tiivistämällä lunta taimien ympäriltä, jotta myyrien pääsy taimien kimppuun hangen suojissa vaikeutuu.
• ottamalla vakuutus taloudelliseksi turvaksi.

Myyräkuumeriski suurin syksyllä

Myyräkuumeriski on nyt ajankohtainen koko maassa, etenkin pohjoisessa. Metsämyyrät hakeutuvat parhaillaan ihmisasutuksiin, ja myyräkuumetta aiheuttava Puumala-virus leviää metsämyyrien ulosteissa.

Myyräkuumeriskiä voi pienentää poistamalla metsämyyrät asumuksista loukuilla syksyn ja alkutalven aikana ja siivoamalla metsämyyrien jätökset desinfioivaan liuokseen kastetulla rätillä. Pölyimuria ei kannata käyttää, koska se levittää viruspölyn ilmaan, ja virus tarttuu ihmisiin useimmiten hengitysteitse.

Kannanvaihtelut ovat muuttumassa

Myyrälajien kannat vaihtelevat yleensä säännöllisesti siten, että myyrähuippu on 3–4 vuoden välein, ja vaihtelu on yleensä tapahtunut myös samaan tahtiin maantieteellisesti laajalla alueella.
Muutaman viime vuoden ajan eteläisessä Suomessa myyrien kannat ovat kuitenkin vaihdelleet epämääräisesti. Nyt on puolestaan havaittavissa merkkejä siitä, että viime vuosikymmenelle tyypillinen myyräkantojen vaihtelun samanaikaisuus Suomen eteläisessä puoliskossa olisi muuttumassa pienipiirteisemmäksi alueelliseksi vaihteluksi.

Edellisen kerran myyräkantojen vaihtelun maantieteellinen yhtäaikaisuus muuttui 1990-luvun lopussa, jolloin koko maan eteläpuoliskossa myyräkannat alkoivat vai